Oman seudun mansikat tiskillä

Alkukesän viileät säät antoivat odottaa marjojen kypsymistä. Ensimmäiset metsämustikat ovat Mäntyharjun ja Pertunmaan seudulla juuri ehtineet poimittaviksi. Viljellyistä marjakasveista yleisin, mansikka, on sekin kypsynyt muutaman viikon totuttua myöhemmin, mutta päässyt elokuulle tultaessa viimein pääsatovaiheeseen.
Mansikan satokauden povataan jatkuvan jopa syyskuulle saakka. Pakastajien kannattaa kuitenkin pitää kiirettä. Toisaalla tässä lehdessä haastatellut marjanviljelijät arvelevat, että parhaat säilöntämarjat kypsyvät nyt. Ensi viikosta lähtien tarjolla voi olla jo litroittain myytäviä syöntimarjoja laatikoittain kaupattavien sijaan.
Se taas merkitsee sitä, että kotimaisen mansikan hinta ei välttämättä ole laskemassa. Kysyntä on tarjontaa suurempaa.
Ja loppukesän pehmeitä mehu- ja hillomarjoja ei voi verrata kiinteisiin, hyvälaatuisiin pakastusmarjoihin.
Mansikoita maistellessa on sopiva aika puhua niiden terveyshyödyistä. Mansikoissa on runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja terveellisiä fenolisia happoja, kuten muun muassa flavonoideja. Flavonoidien saanti on yhdistetty suurissa väestötutkimuksissa vähäisempään sydän- ja verisuonitautien riskiin. Myös marjojen syönti on yhdistetty pienempään sydäntautitapahtumien riskiin.
Ihmiselle on tärkeää saada päivittäin riittävästi vesiliukoisia vitamiineja. Mansikka ylittää C-vitamiinipitoisuudeltaan useimmat hedelmät. Aikuisen ja nuoren vitamiinitarpeen saa tyydytettyä syömällä pari desilitraa mansikoita päivittäin. C-vitamiini säilyy pakastuksessakin melko hyvin.
Mansikka ja muut marjat sisältävät myös paljon kuituja, mikä voi alentaa kolesterolia ja verenpainetta.
Eikä yhtään hassumpaa ole sekään, että mansikka on tehokas makeanhimon tappaja. Suklaapatukan voi hyvin korvata mansikka-annoksella. Se ei lihota.

timo.ruotsalainen@pitajanuutiset.fi

Viikon kysymys

Kiinnostavatko seurakuntavaalit?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...