Kolumni: Suomen viimeisin nousu on rakennettu perslihaksilla

Ennustaminen on tunnetusti vaikea laji. Varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Onkin helpompaa katsoa taaksepäin. Suomen historiassa on lukemattomia hetkiä, jolloin asiat olisivat voineet heittää kunnolla häränpyllyä.
Entäs jos Mäntsälän kapina olisikin onnistunut? Mitä jos vuoden 1960-luvun vasemmistoradikalismi olisi lähtenyt lapasesta? Entä jos kukaan ei olisi myöntänyt valuuttaa rahapulassa kieriskeelle Suomen lamahallitukselle? Ja niin edelleen. Kysymyksiä voisi luetella loputtomiin.

Kaikille tällaisille suurille käännekohdille on yhteistä se, että ne on helppo havaita. Kun vuonna 2015 Suomeen alkoi tulla Ruotsin kautta kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, kaikki tajusivat, että kyseessä voi olla historiallinen käännekohta.
Vaikeammin hahmotettavia asioita ovat kuitenkin ne, jotka tapahtuvat pikku hiljaa, suurten lööppien takana. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi eriarvoistuminen ja mielenterveysongelmat.
Vaarallisinta näissä asioissa on se, että ne voivat vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen jopa enemmän, kuin yksittäiset suuret tapahtumat.

Jos haluamme, että asiat ovat tulevaisuudessa vähintään yhtä hyvin kuin nyt, erityisen tarkkana kannattaisi olla suurten lööppien takana tapahtuvien asioiden kanssa.
Kun etsitään syitä sille, miksi Suomi menestyy niin hyvin kansainvälisissä vertailuissa, vastauksia on yleensä kaksi: sivistys ja pyrkimys tasa-arvoon.
Käytännössä nämä kaksi ylevää asiaa tarkoittavat sitä, että ihmiset arvostavat koulutusta ja sitä, että samaa kouluruokaa syövät niin rikkaan kuin köyhänkin perheen lapset.

Tasa-arvoa harva tohtii vastustaa, mutta sivistyksen kanssa on vähän niin ja näin. Tuntuu siltä, että koulutuksen arvostus on hiipumassa kulisseissa pikku hiljaa. Tämä johtuu osin siitä, ettei opiskelu ei enää nykyisin takaa suoraan parempaa elämää.
Miltä Suomi sitten näyttää, kun se juhlii 150-vuotissyntymäpäiviään? Koska ennustaminen on niin vaikeaa, katsotaan 50 vuotta taaksepäin.
1960-luvulla vielä yli puolet suomalaisista sai elantonsa suoraan maataloudesta. Siis puolet. Se on hurja luku, sillä nyt vastaava osuus on enää neljä prosenttia.
Millä ihmeen lihaksilla tämä temppu tehtiin? Perslihaksilla. Siis kouluttautumalla ja opiskelemalla. Samoja lihaksia kannattaa treenata myös tulevaisuudessa. Ne nimittäin surkastuvat nopeasti ilman kunnon treeniä.

lasse.laitinen@pitajanuutiset.fi

Viikon kysymys

Pitäisikö Pertunmaalle rakentaa uusi liikuntahalli?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...