Kolumni: Sisällissota tulee taas mäntyharjulaisia piirun verran lähemmäs – tutkittavaakin riittäisi

Kävin viime vuonna elämäni ensimmäistä kertaa Viipurissa. Keskustan laitamilta, entiseltä Karjalankadulta, löytyy mitättömän näköinen ja ränsistynyt teollisuustönö. Vanha Pietisen puusepäntehdas näyttää seisseen yksinäisenä ja käyttämättömänä vuosikymmeniä. Laho rakennus kätkee kuitenkin sisäänsä kutkuttavan tarinan, josta voi laskea alkaneen väkilukuun suhteutettuna Euroopan verisimmän sisällissodan. Perjantaina tästä kolme kuolonuhria vaatineesta tehdaskahakasta tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta.

Ei sota siitä kuitenkaan heti alkanut. Seuraavana päivänä osa taistelijoista meni muina miehinä seuraamaan Viipurin ja Helsingin välistä jääpallo-ottelua. Pelin tiimellyksen taustalta kaupungista kuului kuitenkin jo pyssyjen pauke.

Suomen sisällissota oli raaka näytelmä, jossa niin sanotuille tolkun ihmisille ei ollut tarjolla edes sivurooleja. Sisällissotaa Mäntyharjunkin osalta tutkineen Tuomas Hopun mukaan yksilön joutuminen punaisten tai valkoisten puolelle saattoi määrittää pelkästään hänen asuinpaikkansa.

Mäntyharjun ja nykyisen Pertunmaan alueella moni selvisi sodasta ehjin nahoin. Taistelut paikkakunnalle toi rautatie ja moni noin sadasta kaatuneesta oli ulkopaikkakuntalaisia. Useat yrittivät pysyä tappelun ulkopuolella. Osa onnistui, osa ei.

Sisällissodan taisteluista tiedetään jo paljon, mutta nuorille tutkijoille yksi vain vähän raotettu aarrearkku voisivat olla puolueettomien ihmisten kohtalot.

Kertomattomia tarinoita riittää myös fiktiivisen kirjallisuuden puolella. Mäntyharjukin sai hiljattain tiettävästi ensimmäisen sisällissotaromaaninsa. Siitä voit lukea tarkemmin tästä linkistä. Kirja tuo satavuotiset tapahtumat taas piirun verran paikallisia lähemmäksi.

Tänä vuonna sotaan liittyvään paikallishistoriaan voi tutustua kolmessa eri näyttelyssä. Mäntyharjun museossa valmistellaan kesäksi sotakertomuksiin ja tutkimustietoon perustuvaa näyttelyä. Linkkumyllyssä pääsee tutustumaan Kekkosen liikkeisiin Mäntyharjussa. Alhon kotimuseossa sisällissotaa katsotaan puolestaan Alhon tilan ja Miekan seudun näkökulmasta. Kaikki näyttelyt ovat varmasti kokemisen arvoisia.

Mikä sai sitten ihmistet tarttumaan aseisiin ja ennen kaikkea kohtelemaan vastapuolta niinkin hirviömäisesti? Sisällissota oli pitkän yhteiskunnallisen ja sosiaalisen kehityksen tulos, mutta syyttömiä eivät olleet myöskään tuon ajan tiedotusvälineet. Jokainen voi käydä lukemassa tuon ajan sanomalehtiä Kansalliskirjaston arkistosta. Avoimesti väriä tunnustaneen lehdistön ajassa sepitteelliset huhut ja tarinat uutisoitiin täytenä totena. 

Sisällissotaa puskee tänä vuonna vähän joka tuutista. Toisia se ärsyttää. Miksi moista enää märehtiä? Asiaa on hyvä työstää, siinä missä muitakin tärkeitä historiallisia asioita.  Ja kyllä sodasta saa omia mielipiteitäkin lausua. Täydellisen puolueettomuuden vaatimus on hurskastelua. Historiallisten asioiden kypsä käsittely ei tarkoita sitä, ettei tapahtumista saa olla mitään mieltä tai tehdä tulkintoja.

Turhasta syyttelystä ja kauhistelusta saisi kuitenkin päästä jo eroon. Kenelläkään elossa olevalla ei ole enää mitään tekemistä sadan vuoden takaisten tapahtumien kulun kanssa. Kaiken keskustelun tavoite tulisi olla sitä vastoin se, ettei vastaavaa pääsisi enää tapahtumaan.

Kommentteja aiheesta “Kolumni: Sisällissota tulee taas mäntyharjulaisia piirun verran lähemmäs – tutkittavaakin riittäisi

  • 22.1.2018 at 17:00
    Permalink

    On hyvä että kipeää luokkasota => siällisotaa punaiset/valkoiset tutkitaan. Jos siitä opittaisiin ettei samanlaiseen ajauduttaisi. Se on ollut käsittämätöntä lahtausta. Suomi itsenäistyi 1917 kansantasvallaksi. Seuraavana vuonna NELJÄSSÄ KUUKAUDESSA kuoli 30 000 ihmistä. ”Jatkoselvittelyssä” jonkun arvion mukaan vielä 10 000 ihmistä.
    Vertailuna Ukrainan sodassa on kuollut n. 10 000 ihmistä VIIDESSÄ VUODESSA.

    Alkoiko sota punaisten ( maaorjuudessa olevien) ihmisten vaatimuksesta työajan lyhennyksestä joka oli kohtuuton pimeästä pimeään. ”Palkka sovittiin paikallisesti”. Nälänhätä vaivasi samaan aikaan ja tukea tuli kasakoilta. Ylivoimaisessa jatkoselvityksessä valkoisia tuki saksalaiset.

    Onneksi ”Viisaat” päättäjät saivat aikaan torppareiden reformaation joka rauhoitti tilanteen. Reformaatio oli alku suomen vaurastumiseen. Torpparit olivat kuin itsenäisiä pienyrittäjiä joista tuli maatalous- ja muita -yrittäjiä.

    Toisen reformaation valtio suoritti nopeasti 1940 luvulla rintamamiestalojen rakentamisprojektista karjalasta palanneille siirtolaisille joita oli n. 400 000.

    ”Arvot ohjaa kansakuntaa”

Comments are closed.

Viikon kysymys

Pitäisikö Pertunmaalle rakentaa uusi liikuntahalli?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...