Mäntyharju hakee uutta voimaa keskustaan – kuntalaisdialogia halutaan lisätä

Kuusi kuntaa ja kaksi yliopistoa ovat lähteneet taistelemaan maaseututaajamien negatiivista väestökierrettä vastaan hankkeella. Siinä halutaan muun muassa löytää ratkaisuja maaseututaajamien viihtyisyyden ja vetovoiman lisäämiseksi, visioida taajamien roolia digitalisoituvissa palveluissa ja saada uusia toimijoita mukaan eri organisaatioista ja väestöryhmistä.

Yksi kuudesta mukana olevasta kunnasta on Mäntyharju, joka hakee hankkeen myötä ratkaisuja taajaman yrittäjien digitaalisten palvelujen kehittämiseen, vapaa-ajanasumisen taajamapalvelujen ja Luova Mökkitie- verkoston eteenpäin viemiseen sekä kuntalaisdialogin edistämiseen. Myös uusia tekijöitä on tarkoitus saada mukaan taajaman kehittämiseksi.

Kunnanjohtaja Jukka Ollikainen sanoo, että varsinkin yrittäjien digipalveluiden ja kuntalaisdialogin kohentamisessa ulkopuolista apua tarvitaan.
– Tiedostamme ongelman, mutta miten näitä ratkottaisiin, niin sitä me emme tiedä ja tällä haetaan siihen ratkaisuja.

Mäntyharju on  taajaman kehityksen kannalta siinä mielessä hyvässä asemassa, että paljon on jo laitettu alulle. Keskustan kehittämissuunnitelmia on tehty jo vuosia ja ne ovat edelleen käypää tavaraa, vaikka konkreettisia toimenpiteitä ei välttämättä ole ylen määrin näkynyt.
– Esimerkiksi aseman ja kenkätehtaan alueen osalta ollaan nyt tekemässä kaavoitusta, minkä jälkeen päästään etenemään. Ei nämä niin nopeasti tietenkään tapahdu, kuin joku olettaisi. Itse asemarakennuksen osaltakin paljon on ideoita tullut sen käytöstä, mutta suuri osa niistä liittyy yritystoimintaan. Ei kunta voi yrittäjäksi lähteä, kyllä siihen tarvitaan ulkopuolisia tahoja,  tuumaa kunnan markkinointipäällikkö Olli Marjalaakso.

4 kommenttia aiheesta “Mäntyharju hakee uutta voimaa keskustaan – kuntalaisdialogia halutaan lisätä

  • 11.2.2018 at 17:20
    Permalink

    Tämä on hieno uutinen ja siltä voi odottaa kehittäviä malleja tulevaisuuden työkaluiksi kunnalle ja kuntalaisille. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että tulokset eivät jää pöytälaatikkoon useiden aikaisemmin tehtyjen selvitysten ja kehitysehdotusten seuraksi.
    Kun mukaan mennään, niin otetaan mahdolliset kehityskohteet mukaan päätöksentekoon. On hyvä muistaa, että vain toteutettuna ne tuovat lisäarvoa kuntalaisille.

    On syytä muistaa myös tulevaisuuden kunnan rooli, joka on aivan muuta kuin tänä päivänä. Kun puolet kunnan tehtävistä siirtyy maakunnille kunnan tehtävissä korostuvat kunnan elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Tulevaisuudessa kunnat eivät hoida enää terveydenhoitoa, mutta niille tulee entistä suurempi vastuu terveyden edistämisestä. Hyvin tämän hoitaneet kunnat voivat saada tästä tulevaisuudessa myös valtionosuuden lisäosaa. Tämän pitää siis olla osa kunnan kaikkea toimintaa aina johtamisesta liikuntapalveluihin ja sivistyspalveluihin.

    Olennainen osa tätä kaikkea tulee olemaan vuorovaikutus kunnan ja kuntalaisten sekä kunnassa toimivien eri verkostojen välillä. Tämä vaatii kuitenkin suuren muutoksen avoimuuden kohdalla. Osaavatko nykyiset luottamushenkilöt ja virkamiehet muuttaa toimintaansa tämän päivän odotuksia vastaavaksi?
    Siinä on mielestäni yksi avainkysymyksistä. Mikäli tässä ei onnistuta, niin saamme mielestäni odottaa seuraavan sukupolven astumista kunnan päätksentekijöiksi. Tässä kaikki lähtee liikkelle ylimmältä tasolta, jonka tulee osata vaatia samaa avoimuutta läpi kaikkien organisaatiotasojen. Ainakin työtä ja asennemuutosta tällä osa-alueella riittää, mikä on suunnaton mahdollisuus. Ei siis mikään ongelma!

  • 11.2.2018 at 22:13
    Permalink

    Voi hyvänen aika sentään! Olemme kuihtuva ja asukasmäärältään pienenevä kunta. Ei kehityksen suuntaa niin vain muuteta. Ei ole hokkus-pokkus taikatemppuja löydettävissä, vaikka konsultit kuinka miettisivät. Kasvu lähtee kahdesta asiasta: työpaikoista ja palveluista. Jos jompi kumpi tai molemmat puuttuu, niin muuttoliike käy pois päin. Kuntalaisdialogin puutteeseen kannattaa kunnantalolla katsoa peiliin: salassa tehdään päätöksiä mm. keinolumikone ostettiin ilman lautakunnan päätöstä. Vanhan kaupan osto valmisteltiin salassa aivan loppu metreille. Ei ole dialogiaa tehdä päätöksiä salassa kuntalaisilta ja luottamushenkilöiltä. Mistä ihmeestä tuollainen peli kumpuaa?

  • 12.2.2018 at 15:22
    Permalink

    Ainoa oikea tapa kehittää tätä asiaa on auttaa ihmisiä tekemään etätöitä (Kunnan puolesta etätyö pisteet nopealla netillä), yrityksiä pitää kannustaa sijoittamaan Mäntyharjuun ja lopuksi alkaa tulemaan taajaman palvelujen kehittäminen. Palveluiden kehittämisessä tulisi huomioida eläkkeelle siirtyvät kaupunkilaiset jotka haluavat muuttaa maalle eläkepäiviä viettämään. Tämä on se juttu jolla Mäntyharju saa lisää asukkaita. Nuoria on todella hankala tänne houkutella vaikka kuinka voisivat tehdä etätöitä. Tämä on vaan kylmä tosiasia. Mäntyharjulle tulisi saada joku iso vetävä digitalisaation edelläkävijä yritys joka houkuttelisi työntekijöitä. Elikkä kunta vaan ottamaan yhteyttä Nokiaan, Rovioon ym. Sitä kautta tulisi löytää yritys jota oikeasti kiinnostaisi perustaa Mäntyharjuun etätyöalue. Elikkä suunnittelijoita, asiakaspalveluita ym. Sellaista mitä ihmiset voivat tehdä muualta kuin työpaikalta. Tämä voisi ihmisiä houkuttaakin.

  • 15.2.2018 at 11:53
    Permalink

    Ainakin keskustaa voisi tehdä vähän nätimmäksi. Voisiko torien ympäristöön siirtää vanhoja taloja, joissa voisi olla kesällä vaikka matkailutoimintaa ja käsityömyymälää jne. Talvisin voisivat olla sitten vaikka kansanopiston, musiikkiopiston tms. käytössä. Voisivat olla vaikka asuintalojakin.
    Vähemmän market tyyppistä rakentamista.

    Etätyön tekeminen voi tuoda uusia asukkaita, mutta ei millekään 500-600 m2 tonteille. Tonttien pitää olla veden äärellä ja tarpeeksi isoja, vähintään 2000m2.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Keräätkö marjoja tai sieniä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...