Sisällissota ei jättänyt syviä arpia Mäntyharjulla – punaisten johtajia ei rangaistu ja se vähensi kaunoja

Mäntyharjun historia I ja II -kirjat kirjoittanut Matti Favorin korostaa tutkimuksensa perusteella etteivät mäntyharjulaiset olleet missään vaiheessa erityisen aktiivisia sisällissotaan liittyneessä terrorissa tai muissakaan Mäntyharjulla olleissa sotatapahtumissa. Täällä sotineet sotilaat tulivat muualta.

Punaisten puolella taistelivat muun muassa latvialaisten ammattisotilaiden komppania. Rintaman kulkuun ja Mäntyharjulla käydyt taistelut johtuivat laajemmista strategisista syistä, erityisesti junaradan sijainnista. Junaradat olivat sodan molemmilla osapuolille tärkeät jo pelkän huollon takia.

Ennen sisällissotaa ei Mäntyharjulla ollut merkittävää poliittista kuohuntaa, joka olisi itsessään aiheuttanut suuria ongelmia. Kunnan alueelle oli tullut paljon ulkopuolista työvoimaa, sillä niin sanotut ”patterityöt” olivat tarjonneet paljon hyväpalkkaista työtä.
Venäjä rakennutti ensimmäisen maailmansodan aikana linnoitteita pelätessään Saksan hyökkäystä Suomen kautta Pietariin. Patterityöt tarkoittavat Mäntyharjun kunnan alueella rakennettua linnoitusketjua, josta on yhä edelleen muistot näkyvissä maastossa.

Ulkopuolisen työväen aktiivisuuden seurauksena Mäntyharjulle perustettiin myös työväenliikkeitä. Mäntyharjulle saapunut työvoima oli poliittisesti aktiivista väestöä, joka järjestäytyi esimerkiksi työväenliikkeeseen ja myöhemmin punakaartiin.

Vaikka Mäntyharjulla lokakuussa 1917 nimellisesti perustettiin punakaarti, niin aktiivinen toiminta päättyi jo perustamisensa jälkeen. Oma suojeluskunta Mäntyharjulla toimi ja osa aktiivisista punaisia liittyi vastaavasti Voikosken punakaartiin.

Esimerkiksi punaisten vangittuna ollut rovasti Karl Viktor Petrell ei kertonut nähneensä vangitsijoissaan yhtään mäntyharjulaista. Hänet ja paikallisen suojeluskunnan perustaja Israel Broms kuljetettiin Mäntyharjulta Viipuriin, mutta molemmat palasivat elossa takaisin. Mäntyharjulla oli myös sisällissotaan liittynyttä terroria sekä punaisten että valkoisten puolella ja yhtäaikaa, mutta sodan jälkeen keskinäiset kaunat ja arvet eivät Favorin mukaan olleet kovin syviä.

Kiinnostuitko? Lue koko juttu Pitäjänuutisten torstain 15.2.2018 lehdestä. Tilaa lehti tästä tai osta näköislehden irtonumero tekstiviestillä torstaina tästä.

 

 

Viikon kysymys

Kiinnostavatko seurakuntavaalit?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...