Syväsukellus savolaisuuteen olisi paikallaan

Suomen Kulttuurirahasto ja keskustaa lähellä oleva Ajatuspaja e2 julkistivat tällä viikolla tutkimuksen suomalaisten minäkuvasta. 6000 ihmisen kyselytutkimuksesta selvisi, että ajattelemme isoista elämän kysymyksistä melko lailla samalla tavalla.

Tutkimuksesta myös selvisi, että eteläsavolaiset samaistuvat suuresti omaan maakuntaan. 72 prosenttia kertoi, että Etelä-Savolla on omalle identiteetille vähintään melko tärkeä merkitys. Vahvaa samaistumista koetaan myös Etelä-Karjalan puolella. Maakuntaan samaistuminen romahtaa kuitenkin heti Hämeen ja Keski-Suomen puolelle astuttaessa.

Mäntyharjun ja Pertunmaan näkövinkkelistä tulokset ovat mielenkiintoisia. Kunnathan ovat historian saatossa olleet eräänlaisia rajapitäjiä, joissa eri puolilta tullut väki on elänyt yhdessä.

Tämän huomaa erityisesti siitä, ettei kunnissa ole vahvaa ja yhtenäistä puhetapaa ja murretta. Itä- ja länsimurteiden raja kulkee jossain kohdin Viitostietä Heinolaan päin matkatessa. Mäntyharjun pohjoisosissa saattaa kuulla savoa, kun taas Nurmaan seuduilla ihmisten puheissa voi vilahdella kymeenlaaksolaista nuottia.

Viikolla julkaistu kyselytutkimus myös osoitti, että ihmisten käsitykset niin sanotuista suomalaisista heimoista elävät vahvana. Eli ihmisten mielissä suattaapi olla vuan suattaapi olla olemattakin -ajatus savolaisista on tosiasia.

Tutkimimuksia lukiessa ei voi kuitenkaan välttyä ajatukselta, että nyt olisi korkea aika tutkia kunnolla eri puolilla asuvien suomalaisten mielenmaisemaa. Kuka lähtisi päivittämään Topeliuksen Maamme-kirjan nykyaikaan?

Viikon kysymys

Pitäisikö Pertunmaalle rakentaa uusi liikuntahalli?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...