Lisää voimia Mäntyharjun erityisopetukseen – pienikin tuki on tarpeen

Peruskoulu voi tarjota parasta lääkettä syrjäytymisen ehkäisemisessä, sanoo johtava erityisopettaja Pirkko Tervo Mäntyharjun yhtenäiskoululta.
– Meillä on sivistyspalveluiden johto tarttunut oppilaiden avun tarpeeseen tosi hienosti, hän kiittää.
Yhtenäiskoululla on tänä syksynä aloittanut työnsä kahdeksan erityisopettajaa, joista yksi työskentelee varhaiskasvatuksessa.
Lisäksi oppilaiden tukena on 19 koulunkäynnin ohjaajaa, ja nyt myös erityisopetuksen uusi pienryhmä.
Pienryhmään tullaan tavallisesti oppimisvaikeuksien takia, joiden takaa voi löytyä monenlaisia, selvittämättä jääneitä syitä.
Ryhmä on oikea paikka myös niille oppilaille, joilla on esimerkiksi sairauden takia pitkä tauko koulunkäynnissä tai jokin käytösongelma.

Pienikin tuki voi auttaa. Monia auttaa ulkopuolisten ärsykkeiden väheneminen ja se, että saa henkilökohtaista apua. Ei luokassa ehdi millään olla 20 oppilaan rinnalla, muistuttaa Tervo.
– Pyrimme siihen, että oppilas saisi opiskelusta kiinni ja pystyisi palaamaan omaan luokkaan, kertoo ryhmän opettaja Juha-Pekka Tuukkanen.
Huoli oppilaan vaikeuksista kantautuu tavallisesti luokanvalvojalta, mutta kynnys on matala: Vanhemmat voivat olla suoraan yhteydessä erityisopettajiin.
Oppilaiden tuen tarve on lisääntynyt ja perusopetuslaki takaa sen, että tukea myös annetaan aikaisempaa herkemmin.
Perusopetuslakiin on kirjattu kolmiportainen tuki: Portaista alin tarjoaa kaikille yhteistä ja yleistä tukea. Kakkosporras sisältää tehostettua tukea ja kolmas erityistukea.

Yhtenäiskoululle perustetun uuden pienryhmän taustalla on kunnan halu puuttua nimenomaan syrjäytymisen riskeihin.
Kunnan johdossa havahduttiin riskeihin sen jälkeen kun Helsingin Sanomat oli julkaissut vertailevia tilastoja muun muassa koulutuksen ulkopuolelle jääneistä nuorista ja depressiolääkkeiden käytöstä.
Vaikka tilastot olivat osin vanhentuneita, ryhdyttiin kunnassa selvittämään syrjäytymisen riskitekijöitä. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä asiantuntijoita haastateltiin, ja haastatteluissa nousi vahvasti esiin pienryhmien tarve.
Pienryhmän perustamiseen lukuvuodeksi 2018-2019 saatiin 52 000 euroa opetusministeriön hankkeesta, jolla edistetään koulutuksellista tasa-arvoa.
Viime lukuvuonna kunta sai ministeriöltä 26 000 euroa. Tuolloin avustuksen turvin lisättiin koulunkäyntiavustajien määrää ja jaettiin iso opetusryhmä pienemmiksi.

Uusimman pienryhmän avulla pyritään ratkaisemaan entistäkin joustavammin oppimisessa ilmeneviä ongelmia.
– Tarkoitus ei ole päästä nopeasti tilanteista yli, vaan on selvitettävä taustasyyt ja se, millaisia tukitoimia oppilas mahdollisesti tarvitsisi jatkossa, sanoo sivistysjohtaja Suvi Pirnes-Toivanen.
Pirkko Tervo antaa esimerkin:
– Jos oppilas sanoo kotona vihaavansa läksyjä ja koulua, voimme pienryhmässä selvitellä syytä vihalle. Motivaation puutetta voivat aiheuttaa monet tekijät.

Yhtenäiskoululla on entuudestaan kaksi pienryhmää, joista toinen ala- ja toinen yläkoululla.
Uusin ryhmä kokoontuu hallinnolle osoitetuissa tiloissa. Pienessä huoneessa on tilaa neljälle, viidelle pulpetille.
Pirkko Tervon mukaan koululla onkin puutetta pientiloista.
– Jo koulua rakennettaessa olimme sitä mieltä, ettei pientiloja ole tarpeeksi. Rakentamisen aikaan ajateltiin, että suuntaus on oppilaiden integraatiossa eli yhdistämisessä, mutta ei se niin sujunutkaan.

 

Viikon kysymys

Kiinnostavatko seurakuntavaalit?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...