0

Kolumni: Pikkupaikkakunnan lumo

Haastateltava toteaa haastattelun lopuksi, että varmaan näemme vielä, ja toivottaa tervetulleeksi kuntaan.
Paikallinen sähkömies tietää jo mistä olen kotoisin, mistä olen muuttanut ja missä olen töissä. Muuttoapuna ollut isäni, pienen paikkakunnan kasvatti, kertoi kaiken ilman erillistä kannustusta välttyäkseen tavaroiden kantamiselta kolmanteen kerrokseen.
Kiirehdin myyntimiehen ohi kauppaan vastaamatta tervehdykseen, koska niin kaupungissa tehdään. Kaupassa jo kaduttaa. Olisi kai pitänyt moikata. Mitä minusta nyt ajatellaan, kun kaikki varmasti tuntevat toisensa?
Ai että, tätä on ollut ikävä.
Muutin kaupunkiin suoraan lukion jälkeen, juuri ja juuri aikuisena. Sen jälkeen kaupunki on vaihtunut parikin kertaa. Nyt, ensimmäistä kertaa vuosiin, asun virallisesti kaupungin ulkopuolella.
Jollekulle asia voisi olla kauhistus, minulle puolestaan tervetullut muutos. Hengitän aavistuksen vapaammin ja mietin, kuinka onnekas olen saadessani asua jälleen pienellä paikkakunnalla.

Kotipaikkakuntani on Merikarvia, puolet Mäntyharjua pienempi, mutta jonkin verran Pertunmaata isompi paikka. Nuorena odotti vain poispääsyä, eihän siellä ollut minkäännäköistä elämää. Aikuisena on oppinut arvostamaan, kuinka vireä kunta kotipaikkani oikeasti on.
Kaupungissa asumisessa on puolensa, mutta pidemmän päälle se alkaa ahdistaa. Ilma tuntuu raskaammalta eivätkä naapuritkaan moikkaa. Lähiluonto koostuu puistoista, jotka eivät riitä alkuunkaan meren ja metsien parissa kasvaneelle.
Mäntyharjun kylänraittia katsellessani tunnen nostalgiaa. Jokin siinä muistuttaa kotipaikkakunnastani ja on hassu olo, että olen tullut kotiin, vaikka olen ehtinyt asua paikkakunnalla vasta parisen viikkoa.

Kesä on kukoistuksen aikaa täällä ja kotiseudullani. Kesäasukkaat kuitenkin katoavat syksyn tullessa, ja talvi hillitsee kyläläistenkin menohaluja entisestään.
Merikarvialla talvea piristämään rakennettiin muutama vuosi sitten jäähalli. Kunta sai satsauksellaan aikaiseksi yhdistyksen, joka vetää nyt useampaa lasten ja nuorten jääkiekkojoukkuetta sekä tyttöjen ringetteä. Samalla jäähallista tuli myös useimpien talvitapahtumien päämaja.
Odotan mielenkiinnolla sekä Mäntyharjun että Pertunmaan talvea. Onko täällä yritetty keksiä ratkaisuja, joilla pitää kunnat elinvoimaisina myös talvella?
Pelkkä lupaus pienestä paikkakunnasta ei riitä maaseudulle haikaileville, jos se on vaarassa kuihtua pois. Työpaikat ovat tietenkin suuressa roolissa, mutta vapaa-aikaakaan ei sovi unohtaa. Elinvoimainen kunta syntyy nimenomaan viihtyvistä kuntalaisista, eivätkä siihen riitä yksin työpaikat.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.