0

Kinnin onnettomuusalueen vesistöjä on putsattu ahkerasti kesästä asti, ely-keskus pohtii jatkotoimia

Kinnin onnettomuusalueen puhdistus jatkuu vielä ainakin ensi kesään asti. Tarkkaa arviota on mahdotonta antaa. Edessä oleva talvi saattaa hidastaa puhdistusoperaatioita, jos tiedossa on kunnon pakkasia.
Ramboll Oy:n toimialapäällikkö Kimmo Järvinen kertoo, että puhdistuksen eteneminen riippuu sääoloista.
– Putket ja letkut jäätyvät helposti, ja paikat menevät muutenkin jäihin. Veden käsittely on vaikeaa tällaisissa olosuhteissa, joten mahdollisesti puhdistus pitää keskeyttää talven ajaksi.
Puhdistuksessa on käytössä kaksi eri menetelmää. Saastunutta vettä on padottu patoaltaaseen, josta sitä pumpataan Fortumin ja BK-Hydrometan käsittelylaitteistoihin. Laitteistot toimivat eri tavoin ja hyödyntävät muun muassa aktiivihiiltä. Pääideana on kuitenkin veden ilmastaminen, joka nopeuttaa kemikaalien haihtumista.
Näytteitä puolestaan otetaan joka viikko Kinnin onnettomuusalueen ja Sarkaveden välisistä ojista, puroista ja lammista sekä Sarkavedestä ja Vuohijärvestä. Veden käyttösuositukset ovat yhä voimassa Pajulammen alueella.

Etelä-Savon ely-keskuksen ympäristönsuojelun asiantuntija Esa Rouvisen mukaan uusia suunnitelmia onnettomuusalueen puhdistamiseksi tehdään koko ajan.
Tällä hetkellä pohdinnassa on ainakin pieniä muokkauksia patoaltaan käsittelyyn, mutta mitään ei ole lyöty lukkoon. Seuraavat viikot valaisevat suunnitelmia enemmän.
– Ajatuksena olisi siirtää toinen näistä patoaltaan käsittelylaitteistoista puhdistamaan paremmin onnettomuusalueen pohjavesiä, Rouvinen kertoo.
Patoaltaan veden kemikaalipitoisuus on laskenut merkittävästi, mutta siihen joudutaan koko ajan laskemaan uutta vettä onnettomuusalueelta.
Rouvinen arvelee suotuisalla kesäsäällä ja haihduttamista nopeuttaneella auringonvalolla olleen jopa enemmän vaikutusta nopeaan haihtumiseen kuin varsinaisilla käsittelylaitteistoilla.

Kärmelampea puhdistetaan ilmastamalla. Jatkuva vesisuihku tulee kaivinkoneeseen kiinnitetystä pumpusta.

Talvea Rouvinen ei näe uhkana, vaikka se hidastaisi puhdistuksen etenemistä. Hänen mukaansa pohjavesien puhdistuksen pitäisi onnistua silloinkin. Jäätyvät pintavedetkin ovat itse asiassa vain eduksi, sillä silloin kemikaalijäämiä ei ainakaan pääse liukenemaan muualle.
– Enemmän jouduimme varautumaan syksyyn ja kevääseen, sillä syksyllä on paljon sateita ja keväällä taas lumet sulavat, Rouvinen huomauttaa.
Maaperää ei puhdisteta aktiivisesti tällä hetkellä. Siitä on kuitenkin otettu koko ajan näytteitä ja myös siihen on varauduttu, että maaperää pitää alkaa puhdistaa.
Rouvinen kuitenkin toteaa, että maaperän kunnostus tuskin vaatii paljon toimia vesistöihin verrattuna.
– En usko, että kemikaalista on hirveästi jäämiä maaperässä. Ne ovat joko imeytyneet pohjavesiin tai kulkeutuneet pintavesien mukana muualle.

Pohjavesien tilasta ei vielä pystytä esittämään arvioita. Niitä on kuitenkin tutkittu ja tutkitaan koko ajan.
Aivan onnettomuuspaikan lähistöllä ei ollut kaivoja, vaan lähimmät olivat Pajulammen mökkiläisten kaivoja. Niissä havaittiin jo keväällä pieniä pitoisuuksia onnettomuudessa luontoon päässeestä MTBE-kemikaalista.
– Kyse ei kuitenkaan ole pohjavesistä, vaan kemikaalit ovat tulleet kaivoihin pintavesiä pitkin, Järvinen huomauttaa.
Vaikka kaivoista on mitattu vain pieniä pitoisuuksia, ei vettä suositella talousvedeksi.
Käsittelytoimiin kaivojen puhdistamiseksi ei kuitenkaan kannata ryhtyä, sillä se olisi turhan kallista ja työlästä saatuun hyötyyn nähden.
– Kaivojen vesi kuitenkin puhdistuu luonnollisesti, kun uutta, puhdasta vettä valuu tilalle, Järvinen kertoo.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.