Kolumni: Tasemummot ovat nyt kuntapolitiikan keskiössä ympäri Suomea

Ykköseltä tuli maanantaina mielenkiintoinen dokumentti nimeltään Tasemummot. Se kertoi pienten tohmajärveläisen hoivakotien asukkaiden elämästä. Dokumentissa seurattiin kuinka hoivakotien mummot ja papat joutuivat keräämään kimpsunsa sekä kampsunsa ja suuntaamaan isompaan, hoivayhtiö Attendon ylläpitämään yksikköön.

Kuten ajatuksia herättävät dokumentit yleensäkin, myös Tasemummot oli tehty selvästi puolensa valiten. Siinä pieni yksityinen hoivakoti oli kuvattu idyllisenä paikkana, jossa asukkaat leipoivat illan tullen karjalanpiirakoita ja ottivat yömyssyiksi paukut napanderia. Attendon hoivakodin käytävät olivat taas kylmät ja kolkot, eikä henkilökuntaa näkynyt mailla eikä halmeilla. Jokainen katsoja varmasti valitsi mielessään kummassa paikassa haluaisi loppuelämänsä viettää.

Tasemummojen luoma kuva tuo mieleen menneiden vuosikymmenten kyläkoulukeskustelun. Pienet koulut nähtiin (ja nähdään varmasti osin edelleenkin) maanpäällisinä paratiiseina, joista lapset siirretään isompiin kouluihin kuin karja ikään.

Jokainen asioista päätöksiä tekevä tietää, etteivät asiat ole näin yksinkertaisia. Jos rahaa olisi käytettävissä rajattomasti, niin kouluverkko ja hoivapalvelut näyttäisivät varmasti toisenlaisilta.

Sinänsä Tasemummot osuu äärimmäisen ajankohtaiseen keskusteluun. Ikäihmisten hoivapuolella on käynnissä uusjako, jossa Attendo häärää tällä hetkellä pääkapellimestarina. Sen pystyttämiä uusia hoivakoteja nousee tulevina vuosina kymmeniin kuntiin ja kaupunkeihin. Yhtä ollaan pystyttämässä myös Mäntyharjuun.

Miksi kunnat ovat sitten ottamassa hoivayhtiöitä avosylin vastaan? Syy piilee siinä, että yksityisten yhtiöiden kanssa tehtävät kiinteistökaupat ovat kunnalle ainoa kustannustehokas tapa vaikuttaa hoivapalvelujensa tulevaisuuteen kunnassa. Oikea päätösvalta sotepalveluista kun on siirtynyt Essotelle ja tulevalle maakuntahallinnolle.
Tulevina vuosikymmeninä yksi isoista kysymyksistä on se, kuinka pienemmissä kunnissa estetään yksityisten monopolien syntyminen. Mutta siihenkään asiaan kunnilla on hyvin vähän vaikutusvaltaa.

Yksi hoivakotikeskustelun sivujuonne on puhe siitä, kuinka isot pörssiyhtiöt tekevät toiminnallaan voittoa. Monien mielestä tämä on liikaa. Hoitaa kyllä saa, mutta voittoa ei saisi tehdä. Ajatus on kummallinen. Eikö samalla logiikalla ruokatuottajilta, teollisuudelta ja kaupoilta voisi kieltää voiton tekemisen ihmisten nälällä tai lääkeyhtiöiltä ihmisten sairastamisella?

Pelkkään voittopuheeseen keskittyminen vie samalla arvoa myös yksityisten hoivakotien henkilökunnan työltä. Suurin osa heistä tekee työtään päivittäin aivan muut arvot mielessään kuin pörssiyhtiön kurssit.

Se on toki asia erikseen mihin yhtiö voittojaan käyttää tai maksaako se siitä veroja. Isojen hoivayhtiöiden veronkierto on ihan oikea ongelma, mutta niitä asioita ei ratkaista kunnanvaltuustoissa eikä edes Suomen eduskunnassa, vaan asiaan tarvitaan valtioiden välisiä ratkaisuja.

Viikon kysymys

Olitko tyytyväinen Mäntyharjun joulunavauksen uuteen paikkaan?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...