Pääkirjoitus: Marttailu ei ole pelkkää piirakanpaistoa, mutta nuoret eivät taida tietää sitä

Martat juhlivat tänä vuonna valtakunnallista 120-vuotiasta historiaansa. Näilläkin leveyksillä marttatoiminnalla on noin satavuotinen historia.
Kuva martoista piirakoita rypyttävistä ja pitsiä nypläävistä iäkkäästä naisjoukosta elää vahvana. Toki totuus on, että yhdistysten keski-ikä huitelee varttuneen eläkeläisen lukemissa. Suurin este uusien jäsenien saamiselle lienee juuri vanhakantaisessa maineessa.

Paikalliset martat ovat kuitenkin osoittaneet, että heiltä luonnistuu muunlainenkin yhdessä tekeminen. Paikallisissa marttailloissa on muun muassa maisteltu viinejä, opeteltu kokkaamaan sushia ja suunniteltu erilaisia hyväntekeväisyystempauksia. Mukaan on saatu myös pikkumarttoja, eli innokkaita alakouluikäisiä käsillä tekijöitä. Noin kymmenelle pikkumartalle on järjestelty esimerkiksi kokkauskursseja.

Paras tapa kertoa omasta tekemisestään löytyy tänä päivänä esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Tässä on kunnostauduttu erityisesti Mouhu-Voikosken Marttayhdistyksessä, joka viestii tekemisistään ulkomaailmaan raikkalla tavalla.

Parhaita toiminnan lähettiläitä ovat kuitenkin kasvotusten toimivat martat itse. Kun nuorempia jäseniä houkutellaan avoimesti mukaan ja heille annetaan vastuuta, toiminta uudistuu luonnostaan. Marttojen toiminnan salaisuus läpi vuosikymmenten on ollut siinä, että toiminta on sekoittanut perinteitä ja nykyaikaa. Mitä paremmin ympäröivää maailmaa seurataan hoksottimet ojossa, sitä varmemmin toiminta jatkuu aktiivisena myös tulevaisuudessa.

Viikon kysymys

Pitäiskö torimaksuja periä lainkaan?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...