0

Ehdokashaastattelu: Otso Paakkinen lähti ehdolle Paavo Väyrysen innoittamana ja uskoo, että väki palaa vielä kaupungeista maaseudulle

Millainen ihminen olet?
– Olen leppoisa, peruspositiivinen ja pohtiva.

Miksi pyrit eduskuntaan?
– Koen, että minulla on annettavaa Suomen politiikkaan. Olen kiitollinen suomalaisuudestani ja haluan olla mukana ylläpitämässä tätä hienoa yhteiskuntaa. Koen tietyllä tavalla olevani myös sen velkaa.

Kaksi tärkeintä asiaa mitä haluaisit edistää, jos pääset läpi?
– Vanhusten- ja sairaanhoidon parantaminen. Kansainvälisten terveysjättien annettiin valloittaa Suomi, mutta omaishoidon tukeen ei ole riittävästi resursseja, tähän pitää puuttua. Toinen tärkeä asia olisi pitää koko Suomi elinkykyisenä. Seitsemän tähden liikkeen ajatuksena on, ettei kaikkea keskitetä kaupunkeihin. Ymmärrän kyllä, ettei pienillä paikkakunnilla voi olla kaikkia samoja palveluja. Mutta meidän pitäisi pitää huoli siitä, että kaikki palvelut ovat myös maaseudun ihmisten saavutettavissa.

Mäntyharjun ja Pertunmaan seutu kärsii muun Etelä-Savon tapaan väestökadosta. Mitä asialle pitäisi tehdä?
– Koulutuspolitiikka on tärkeää, että korkeakouluja olisi tasaisesti ympäri Suomen. Se pitäisi ihmisiä myös täällä. Uskon pitkällä aikavälillä siihen, että ihmiset ovat palaamassa takaisin maaseudulle. Kyseessä on aaltoliike ja nyt on menossa kaupungistumisen aika.

Asteikolla nollasta viiteen (0-5), kuinka huolestunut olet ilmastonmuutoksesta? Millä keinoin hillitsisit sitä?
– 3,8. Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä tulee edistää. Liikenteessä biokaasu on hyvä esimerkki tästä. Ihmisten olisi hyvä olla myös valmiita siirtymään kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Lisäksi suomalaisen riistan ja kalan suosiminen on ilmastoteko.

Pitäisikö toisen asteen koulutus muuttaa maksuttomaksi?
– Periaatteessahan toisen asteen koulutus on jo nyt maksutonta, mutta materiaalit maksavat. Materiaalimaksuihin voi hakea tukea esimerkiksi sosiaalitoimen kautta. Maksut eivät kuitenkaan saisi olla kohtuuttomia tai koulunkäynnin este. Toki on ihan normaalia, että joitain maksuja tulee, koska koulutus itsessään on jo maksutonta.

Onko yksityisten hoiva- ja terveyspalvelujen lisääntyminen hyvä asia?
– Riippuu puhutaanko monikansallisista yksityisistä vai suomalaisista yksityisistä yrityksistä. Monikansalliset yritykset tulevat valloittamaan markkinat, lypsävät rahat eivätkä edes maksa Suomeen veroja, niin se on huono juttu. Pienten kotimaisten hoivapalvelujen yleistyminen on sen sijaan hyvä juttu.

Jos vaihtoehtoina ovat julkisen sektorin leikkaukset tai veronkorotukset, kumman valitset?
– Julkisella sektorilla on paljon ilmaa, eli sitä pitäisi leikata ja järkevöittää. Valitsisin siis julkisen sektorin leikkaukset, koska siellä on paljon tehostamisen varaa. On tutkittava toimintamallejamme ja notkeasti pystyttävä muuttamaan tehottomia toimintamuotoja. Jäykkyys ja muutoshitaus on julkisen puolen ongelma

Hallituksessa on ollut Mäntyharjusta ja Pertunmaalta kotoisin olevat ministerit. Onko siitä ollut täällä asuville hyötyä?
– Meillehän ei oikeastaan pitäisi olla mitään erityishyötyä siitä, että täältä on ministereitä. Heidän ei kuulu erikseen ajaa meidän asioita, vaan valtakunnan asioita. Jos erillistä hyötyä olisi, niin se olisi epäreilua muita suomalaisia kohtaan. Kenenkään ministerin ei pitäisi vetää kotiinpäin.

Mikä on unelmiesi hallituspohja?
– Kaikkien puolueiden kanssa pitäisi pystyä tekemään yhteistyötä ja vetää yhdessä köyttä. Mutta muun muassa SDP ja Perussuomalaiset voisivat olla hyvät kumppanit. Mutta ei minulla ole varsinaista unelmien hallituspohjaa, koska jokaisella puolueella on omaa annettavaa.
Kuvaile Mäntyharjun ja Pertunmaan seutua 50 vuoden päästä:
– Uskon, että täällä eletään mukavaa ja rauhallista elämää. Luulen, että väestön virta on kääntynyt kaupungeista takaisin maaseudulle ja ihmiset ovat palanneet juurilleen.

 

Maaseudulla on hyvä tulevaisuus, Otso Paakkinen uskoo

Seitsemän tähden liikkeen listalta ehdolla oleva Otso Paakkinen uskoo, että puolue saavuttaa Kaakkois-Suomen vaalipiiristä kaksi paikkaa.
– Uskon, että ihmiset etsivät nyt vaihtoehtoja. Yksi tai kaksi paikkaa on realistista. Puolueelle ja puheenjohtaja Paavo Väyryselle on tilausta, Paakkinen sanoo.
Paakkisen mukaan puolue kerää äänestäjiä useiden puolueiden välimaastosta. Tärkeimpiä teemoja on vahvempi aluepolitiikka, tiukempi maahanmuuttopolitiikka ja Suomen itsenäisyyden painottaminen. Euroopan unionin osalta puolue haluaa palauttaa päätösvaltaa Brysselistä jäsenvaltioille.
– Henkilökohtaisesti näen, että meillä on vaikutteita monista puolueista. Vihreillä ja perussuomalaisilla on hyviä pointteja. Aluepolitiikassa haluamme painottaa vanhaa keskustalaista linjaa.
Puolueella on laaja kirjo ehdokkaita eri puolilla maata. Eniten keskustelua on herättänyt MV-lehden perustajan Ilja Janitskinin asettuminen ehdolle liikkeen listoilta. Janitskin tuomittiin hiljattain 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen MV:ssä julkaistujen kirjoitusten takia. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
– Jokaisella ehdokkaalla on hyvät ja huonot puolensa. Hänhän on vahvasti itsenäisyysmyönteinen ja näkee turvapaikanhakijat uhkana. Hän näkee myös maahanmuuton suurena kuluna, niin kuin se onkin.
– Maahanmuuttokriittisyys ja sananvapaus ovat varmasti isoin yhdistävä tekijä hänen ja puolueen kanssa, Otso Paakkinen kommentoi Janitskinin ehdokkuutta.

6 kommenttia aiheesta “Ehdokashaastattelu: Otso Paakkinen lähti ehdolle Paavo Väyrysen innoittamana ja uskoo, että väki palaa vielä kaupungeista maaseudulle

  • 19.3.2019 at 09:48
    Permalink

    ”Toinen aste on käytännössä maksutun” särähtää kyllä nyt korvaan ja pahasti. Kyllä hän se opetus itsessään on maksutonta, mutta materiaali on opetuksessa välttämätöntä. Lentää aika nopesti kursseilta ulos jos ei tarvittavaa materiaalia ole. Kolmessa vuodessa opiskelijoilla menee helposti 10 000€ kaikkiin opiskelumaksuihin laskettuna (kirjoitusmaksut, kirjat, tietokone, tarvittavat tietokone ohjelmat) lisäksi jollain erikoiskursseilla tulee maksaa esim oma vastuita esim. Jos kurssilla vieraillaan museossa, teatterissa yms. Lisäks lukiolaiset joutuvat itse kustantamaan kaikki penkkareihin sekä vanhojen tansseihin menevät kulut, joten ei se opiskelu halpaa ole ei todellakaan.

    Eipä tuo halpaa ole jos perheessä on vaikka viisikin lasta, jotka kaikki haluavat käydä lukion. Jos vanhemmat ovat pienituloiset nii mahdollisuutta lukioon menoon yksinkertaisesti EI OLE.

    Suosittelen hakijoita tutustumaan esimerkiksi lukiolaisten liiton ajamaan #maksutontoinenaste kampanjaan jonka eduskunta rumasti tyrmäsi. Sieltä voi lukea ihan lukiolaisten omia kertomuksia kuinka heidän varallisuus on opiskeluun riittäny tai ollut riittämättä.

    • 19.3.2019 at 10:11
      Permalink

      Ei nyt ihan näinkään. Ohjelmistot esimerkiksi ovat pääosin opiskelijoille maksuttomia (kaikilla asteilla). Alasta riippuen kirjallisuus kyllä maksaa, mutta tuo 10 000€ / 3v on kyllä aika korkea hinnoittelu. Otsohan mainitseekin, että ”pääosin maksutonta”. Miten Penkkarit tai Vanhojen tanssit edes liittyvät opiskelukuluihin? Niillä ei ole mitään tekemistä opiskelukulujen kanssa.

      Sitten taas jos katsotaan ammattikouluja niin niissä kulut ovat monesti lukiota pienemmät. Riippuen toki alasta ja mitä opiskelija itse haluaa sijoittaa (kalliit työvaatteet vai halvat ym.).

      Kannatan kyllä itse täysin maksutonta toisen asteen koulutusta, mutta samalla on ymmärrettävä, että jotakin on nuorenkin itse maksettava. 17- vuotiaaksi saakka saadaan lapsilisää ja sen jälkeen voidaan hakea opintorahaa. Tuota ennen voi jo hakea asumistukea sekä opintolainan takausta. Elikkä kyllä nuorelle lukiolaiselle tai ammattiopiskelijalle on aika hyvät tuet valtionkin puolesta.

      Jos opiskelusta tehdään täysin maksutonta niin tällöin pitäisi myös tarkastella onko tukia syytä leikata?

  • 22.3.2019 at 16:15
    Permalink

    Niin minun käydessä koulua piti maksaa jopa lukukausimaksut ruoka, kirjat ym kaikki mitä opiskeluun kuuluu, Meitä edeltävä polvi ei saanut mitään. Kaikki piti maksaa itse. Itse nykyajan nuoret pitäisi saada kaikki ilmaiseksi. Verot vain nousee ja nämä ilmaiseksi saaneet valmistuessaan lähtevät suurin joukoin ulkomaille töihin. Ne ottavat hyödyn ja Suomi on koulutuksen maksaja eikäs saa edes työn tekijää välttämättä Suomeen töihin. SE ON ERI JUTTU SIINÄ TILANTEESSA JA AMMATISSA JOS EI SAA SUOMESSA TÖITÄ JA LÄHTEE ETSIMÄÄN MUUALTA SITÄ.

  • 25.3.2019 at 09:10
    Permalink

    Kyllä valittamista riittää ja kunhan ei tarvitse itse maksaa mitään….

    • 25.3.2019 at 13:39
      Permalink

      Maksamaan varmasti ollaan valmiita, kyse on tällä hetkellä siitä, että koulutus ei ole kaikille tasa-arvoinen. Jos sinun vanhempasi ovat pienituloisia ja teillä on suuri perhe. Ei rahaa paljon ylimääräistä ole. Oma ystäväni ei voinut lähteä lukioon, kun perheellä ei ollu varaa menoihin. Lapsilisät menivät ruokaan ja kelalta saatavat tuet olisivat alkaneet vasta 17vuotiaana, koska hän asui vanhempien luona.

      Jos esimerkiksi kirjojen hinnat olisivat alhaisemmat olisi monelle jo huomattavasti edullisempaa opiskella lukiossa. Kyllähän 200€/per jakso kirjoihin(vuodessa 5.jaksoa) on paljon rahaa, jos perheellä on tiukkaa.

  • 14.4.2019 at 06:33
    Permalink

    Ei kaikkea saa ilmaiseksi, on opittava jo nuorena asettamaan tavoitteet ja tekemään TÖITÄ niiden saavuttamiseksi. T. köyhän monilapsisen yksinhuoltajaperheen lapsi, joka on itse TYÖNTEOLLA hankkinut hyvän keskiluokkaisen elämän

Comments are closed.

Viikon kysymys

Kumpi merkitsee enemmän äänestyspäätöksessä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...