0

Lihavanpäästä löytyy yllättävä eläintalo – tarjoaa suojaa löytöeläimille ja mukavan kirpparin ohikulkijoille

Kesäkissa on sana, josta Pertunmaan Lihavanpäässä löytöeläintaloa pyörittävä Margit Nevala ei perusta. Nevalan mielestä jokavuotiset puheet mökkiläisten kesän päätteeksi hylkäämistä kissoista on puhdas myytti.
– Olen pyörittänyt tätä toimintaa yli kymmenen vuotta ja yhteenkään mökkiläisen jättämään kissaan en ole vielä törmännyt. Kissoja tulee kesällä kyllä hirveästi. Nämä tapaukset eivät kuitenkaan ole mökkiläisten hylkäämiä vaan sellaisia kissoja, joita ei ole leikkuutettu, Nevala sanoo.
Nevala perusti löytöeläintalon Lihavanpäähän sattumalta. Hän etsi sopivaa kiinteistöä Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistykselle ja sellainen sattui löytymään Pertunmaalta. Erikoista Lihavanpään löytöeläintalossa on se, ettei sinne tule lainkaan löytöeläimiä Pertunmaalta. Ne hoitaa paikallinen rankkuri.
Lihanvanpäähän päätyvät eläimet ovat kotoisin Hartolasta, Asikkalasta ja Sysmästä. Viime vuonna Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen ylläpitämään taloon saapui hoivattavaksi 250 kissaa ja vajaat 100 koiraa.

Löytöeläintalossa asustaa parhaimmillaan useita kymmeniä kissoja samaan aikaan.

Viimeisen vuoden ajan löytöeläintaloa on kunnostettu talkoovoimin. Viime vuonna maalattiin päärakennuksen ulkopinnat. Tänä kesänä on vuorossa pihapiirissä sijaitsevan kirpputorin ulkoasun ehostus. Kaikki tehdään talkoovoimin ja auttavia käsiä löytyy lähiseudulta.
Kesä Lihavanpäässä on muutenkin vuoden kiireisintä aikaa. Ovi käy paitsi kirpputorille, myös löytöeläinpuolelle. Niin käy nytkin.
Sisään astelevat Elina-Maarit Kinnunen ja Jan Ahonen, joiden toiveissa on adoptoitavan kissan hankkiminen. Nuoren parin unelmissa on saada uuteen yhteiseen kotiin uusi lemmikki Kinnusen omistamien kissojen seuraksi.
Kinnunen on itse taustaltaan eläinsuojeluihminen. Hän asuu Heinolassa ja on tarjonnut sijaiskodin useille kissoille viime vuosien aikana. Kodittomat kissanpennut pääsevät ensin sijaiskoteihin, jotta ne tottuisivat normaaliin elämään ennen vakituiseen kotiin siirtymistä.
– Jos kissa on ollut hoidossa puolikin vuotta, niin kyllä siinä ehtii aika hyvin kiintymään. Silloin kissan siirtyminen uuteen kotiin on luopumista, Kinnunen myöntää.

Uusi koti on useimmille löytöeläintalossa asuville eläimille pelastus. Moni eläin on niin sanottu eläinsuojelutapaus, eli ne on otettu talteen erittäinkin karuista oloista. Lihavanpäässä eläimet saavat huolenpitoa, matolääkityksen ja sirutuksen, jos sitä ei ennestään ole. Kaikki sisään tulevat myös leikataan, eli talosta lähtevät eläimet eivät pääse lisääntymään.
Sirutusta Nevala suositteleekin kaikille lemmikeille, oli sitten kyse kissasta tai koirasta. Sirusta selviää myös lemmikin omistaja.
– Jos meille päätyneellä eläimellä on siru, niin silloin omistaja maksaa kulut. Jos omistajaa ei löydy, niin kunta maksaa siitä meille 15 vuorokauden hoidosta. Silloin me hoidamme eläimen kuntoon ja etsimme sille uuden kodin, Nevala kertoo talon toimintaperiaatteista.
Nevalan mukaan kesäaikaan talossa olisi tarjolla paljon myös tekemistä laidasta laitaan kaikenikäisille. Tarjolla on ainakin kissojen ja koirien leikittämistä sekä ulkoilutusta.
– Lenkittäjiä ja leikittäjiä tarvitaan aina. Myös kirpparilla on tarjolla erilaista hommaa, Nevala sanoo.
Vapaaehtoisten lisäksi kesällä Lihavanpäähän tulee myös eläinalaa opiskelevia. Apukäsiksi saadaan kaksi pieneläinhoitajaksi opiskelevaa.

Kirpparitavaraa Pertunmaalta metsästävän kannattaa painaa jarrua Toivolantiellä Lihavanpään kohdalla ja kaartaa vierailulle eläintalon pihapiiriin. Valikoimissa on tavaraa laidasta laitaan niin mökille kuin kotiinkin.
– Kaikki kirpparilla myytävä on saatu lahjoituksina ja kaikki tulot käytetään eläintalon pyörittämiseen, Margit Nevala kertoo.

Kirpputorin lisäksi eläintalon aktiivit ovat mukana kesän aikana erilaisissa tapahtumissa, kuten Pertunmaan lauantaitoreilla. Tärkeä osa toimintaa ovat myös yksityisiltä lahjoittajilta saatavat tulot sekä vapaaehtoisten paikan päällä tekemä työ. Talkoisiin on osallistunut väkeä erityisesti lähitaloista.
Eläintalon suurin rahareikä on kuitenkin itse eläinten hoitaminen. Pelkästään eläinkääkärikuluihin uppoaa vuosittain 20 000 euroa.

Margit Nevala kertoo, että kirppistuotot mahdollistavat osaltaan löytöeläintalon. Kirpparin hyllyillä ja rekeissä notkuva tavara on saatu lahjoituksin.

Juttu on julkaistu Pitäjänuutisten Kesäelo-lehdessä. Lue koko lehti näköislehtenä tästä linkistä.

2 kommenttia aiheesta “Lihavanpäästä löytyy yllättävä eläintalo – tarjoaa suojaa löytöeläimille ja mukavan kirpparin ohikulkijoille

  • 10.6.2019 at 09:36
    Permalink

    Kyllä on hyvää työtä jota tehdään ilman palkkaa mutta miten on saako rankkuri palkkaa olis kiva tietää kuka voi olla tälläinen henkilö.

  • 13.6.2019 at 08:23
    Permalink

    Tässä muutama löytöeläin on tullut vastaan, mutta mistä löytyy ”rankkurin” (onko tämä oikea nimike) yhteystiedot , että osaa hoitaa asiat ja eläimet laillisesti ? Jos tehtävä on kunnallinen, kuntayhteisön , maakunnan , valtion tai EU:n , niin kunnanjohtaja, kunnanhallitus tai muu asioista vastaava ehkä kertoo, että missä mennään ja ehkä kuuluu myös ministeri Lepän toimialaan. Hyvää syntymäpäivää !

Comments are closed.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.