0

Hassun-Pekolle ehdotetaan patsasta Mäntyharjuun – ”Ajat ovat muuttuneet ja Hassun-Pekon arvostus on kohonnut”

Varastojaan penkoessaan Juhani Niskanen löysi tekemänsä aloitteen 38-vuoden takaa.
– Ehdotin siinä LC-Mäntyharjulle, että Hassun-Pekolle hankittaisiin patsas.
Mäntyharjulainen Hassun-Pekko eli Juhana Pietari Komppa kierteli pelimannina laajalla alueella 1900-luvun alkupuolella. Monet hänen sepittämistään viisuista jäivät elämään, ja kuuluvat edelleen kansanmusiikkia esittävien kokoonpanojen ohjelmistoihin.
Hassun-Pekon elämäntapa oli boheemi, ja muutamat hänen sanoituksistaan sisälsivät ronskeja viittauksia sukupuolielämään.
– Hän ei vielä 80-luvulla ollut kriteerit täyttävä henkilö kiertolaiselämänsä takia. Epäilyttävä elämäntyyli jo yksin torppasi hankkeen liikkeelle lähdön, Niskanen sanoo.

Patsashanke ei silloin edennyt, mutta Niskanen ei Hassun-Pekkoa ole unohtanut. Tämän kappaleet ovat kuuluneet Niskasen ja Mäntyharjun huuliharpistien ohjelmistoon.
Hassun-Pekkoa eivät muutkaan ole unohtaneet. Vuosien varrella Hassusta-Pekosta on tehty näytelmä ja televisio-ohjelmia.
Viime vuonna Ilkka Matikka julkaisi Hassun Pekon viisuja -teoksen, johon hän keräsi aikaisemmin julkaisemattomia lauluja Mäntyharjusta, Juvalta ja Savitaipaleelta.
– Ajat ovat muuttuneet ja Hassun-Pekon arvostus on kohonnut.
Niskanen ei vielä ole virallisesti uudistanut aloitettaan, mutta aikoo sen piakoin esitellä ensin Lions-veljille. Niskasen mukaan hanke ei onnistu pelkästään yhden yhdistyksen vapaaehtoisin voimin.
– Hanke voisi yhdistää mäntyharjulaiset liikeyritykset ja yhteisöt taloudellisesti tukemaan hanketta, josta saattaisi kehittyä Mäntyharjun käyntikortti ja symboli.

Hassun Pekko eli Juhana Pietari Komppa antoi tahtia, kun valkoiset mäntyharjulaiset juhlivat Penttilän talon pihalla sodan lopulla huhtikuussa vuonna 1918. Keskellä tanssivat farmaseutti Hanna Metsäpolku ja opettaja Pätäri, vasemmassa yläkulmassa koululainen Eero Riipinen, tikapuiden vasemmassa reunassa nimismies Eero Arvid Tiusanen ja hänen edessään Armas Paarma (ent. Broms).

Kunnan taloustilanne on tiukka, mutta Niskanen toivoo myös kunnan lähtevän hankkeeseen mukaan.
– Luonteva paikka patsaalle olisi puisto. Suihkulähteen äärellä viulua soittava Hassun-Pekko elävöittäisi katukuvaamme.
Pelimannipatsaan pitäisi olla Niskasen mielestä ehdottomasti näköisveistos.
– Meillähän olisi valmis malli kuvanveistäjälle, valokuva Hassun-Pekosta soittamassa Penttilän talon pihassa keväällä 1918. Olisiko patsaan pienoismallista matkamuistoesineeksi tai palkitsemiseen ansioituneille henkilöille, järjestöille ja yrityksille?

Esimerkiksi kelpaava muusikkopatsas löytyy Niskasen mukaan Pärnusta Kursaalin puistosta.
– Siellä hanuria soittava Raimond Valgren patsas on erittäin suosittu nähtävyys. Lisänä on kuultavissa hänen sävellyksiään patsaalla olevasta kaiuttimesta non-stoppina.
Niskanen arvelee, että esimerkiksi Pohjanmaalla Hassun-Pekon tasoisen kansanmusiikin tekijän patsas olisi jo toteutettu.
– Hassun-Pekon elämäntyö ja hahmo tulee aina säilymään sisintä ja ominta mäntyharjulaisuutta etsittäessä.

Lue myös: Pääkirjoitus: Tarvitseeko Mäntyharju patsaan?

3 kommenttia aiheesta “Hassun-Pekolle ehdotetaan patsasta Mäntyharjuun – ”Ajat ovat muuttuneet ja Hassun-Pekon arvostus on kohonnut”

  • 4.8.2019 at 00:00
    Permalink

    Kumpi keksi ensin patsashankkeen, Pitäjänuutisten päätoimittaja vai tämä Niskanen?

  • 5.8.2019 at 08:22
    Permalink

    Kyllä idean isä on Juhani Niskanen. Viime viikon lehden pääkirjoituksessa viitattiin juurikin Niskasen ideasta kertovaan juttuun. Lasse Laitinen

  • 5.8.2019 at 12:08
    Permalink

    Jos halutaan paikkakuntaan liittyvä patsas, niin kyllä Hassun Pekko olisi juurikin sopiva, koska hän oli tunnettu paikallinen persoona ja jättänyt jälkipolville kappaleen aikansa historiaa sävellystensä muodossa. Toivon myötätuulta hankkeelle. Sijaintiin en ota kantaa.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.