Hassun-Pekolle ehdotetaan patsasta Mäntyharjuun – ”Ajat ovat muuttuneet ja Hassun-Pekon arvostus on kohonnut”

Varastojaan penkoessaan Juhani Niskanen löysi tekemänsä aloitteen 38-vuoden takaa. – Ehdotin siinä LC-Mäntyharjulle, että Hassun-Pekolle hankittaisiin patsas. Mäntyharjulainen Hassun-Pekko eli Juhana

Varastojaan penkoessaan Juhani Niskanen löysi tekemänsä aloitteen 38-vuoden takaa.

– Ehdotin siinä LC-Mäntyharjulle, että Hassun-Pekolle hankittaisiin patsas.

Mäntyharjulainen Hassun-Pekko eli Juhana Pietari Komppa kierteli pelimannina laajalla alueella 1900-luvun alkupuolella. Monet hänen sepittämistään viisuista jäivät elämään, ja kuuluvat edelleen kansanmusiikkia esittävien kokoonpanojen ohjelmistoihin.

Hassun-Pekon elämäntapa oli boheemi, ja muutamat hänen sanoituksistaan sisälsivät ronskeja viittauksia sukupuolielämään.

– Hän ei vielä 80-luvulla ollut kriteerit täyttävä henkilö kiertolaiselämänsä takia. Epäilyttävä elämäntyyli jo yksin torppasi hankkeen liikkeelle lähdön, Niskanen sanoo.

Patsashanke ei silloin edennyt, mutta Niskanen ei Hassun-Pekkoa ole unohtanut. Tämän kappaleet ovat kuuluneet Niskasen ja Mäntyharjun huuliharpistien ohjelmistoon.

Hassun-Pekkoa eivät muutkaan ole unohtaneet. Vuosien varrella Hassusta-Pekosta on tehty näytelmä ja televisio-ohjelmia.

Viime vuonna Ilkka Matikka julkaisi Hassun Pekon viisuja -teoksen, johon hän keräsi aikaisemmin julkaisemattomia lauluja Mäntyharjusta, Juvalta ja Savitaipaleelta.

– Ajat ovat muuttuneet ja Hassun-Pekon arvostus on kohonnut.

Niskanen ei vielä ole virallisesti uudistanut aloitettaan, mutta aikoo sen piakoin esitellä ensin Lions-veljille. Niskasen mukaan hanke ei onnistu pelkästään yhden yhdistyksen vapaaehtoisin voimin.

– Hanke voisi yhdistää mäntyharjulaiset liikeyritykset ja yhteisöt taloudellisesti tukemaan hanketta, josta saattaisi kehittyä Mäntyharjun käyntikortti ja symboli.

Kunnan taloustilanne on tiukka, mutta Niskanen toivoo myös kunnan lähtevän hankkeeseen mukaan.

– Luonteva paikka patsaalle olisi puisto. Suihkulähteen äärellä viulua soittava Hassun-Pekko elävöittäisi katukuvaamme.

Pelimannipatsaan pitäisi olla Niskasen mielestä ehdottomasti näköisveistos.

– Meillähän olisi valmis malli kuvanveistäjälle, valokuva Hassun-Pekosta soittamassa Penttilän talon pihassa keväällä 1918. Olisiko patsaan pienoismallista matkamuistoesineeksi tai palkitsemiseen ansioituneille henkilöille, järjestöille ja yrityksille?

Esimerkiksi kelpaava muusikkopatsas löytyy Niskasen mukaan Pärnusta Kursaalin puistosta.

– Siellä hanuria soittava Raimond Valgren patsas on erittäin suosittu nähtävyys. Lisänä on kuultavissa hänen sävellyksiään patsaalla olevasta kaiuttimesta non-stoppina.

Niskanen arvelee, että esimerkiksi Pohjanmaalla Hassun-Pekon tasoisen kansanmusiikin tekijän patsas olisi jo toteutettu.

– Hassun-Pekon elämäntyö ja hahmo tulee aina säilymään sisintä ja ominta mäntyharjulaisuutta etsittäessä.

Lue myös: Pääkirjoitus: Tarvitseeko Mäntyharju patsaan?

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaamalla saat sähköpostiisi kuukausittain koosteen Mäntyharjun ja Pertunmaan kiinnostavimmista jutuista ja uutisista. Pysyt näin kärryillä siitä mitä seudulla tapahtuu.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut

Ruokapaikka