0

Pääkirjoitus: Hoivatyön tekijät tarvitsevat tukea

Pertunmaalla oltiin viime vuonna vanhustenhoidon eturintamassa, kun Mansikkamäkeen avattiin maakunnan ensimmäinen ammatillinen perhekoti. Ideana oli nimensä mukaisesti tarjota ikäihmisille kodinomaista hoitoa pienessä yksikössä. Nipulin koululla sijainnut perhekoti sulki kuitenkin ovensa vajaan vuoden toiminnan jälkeen talousvaikeuksien vuoksi.

Nyt perhekotitoiminta on aloitettu kunnassa uudestaan, tällä kertaa Kirkonkylällä entisissä Essoten tiloissa. Toiminta on monella tapaa tervetullut lisä vanhuspalveluihin. Koko ala on ollut kuluvan vuoden aikana otsikoissa laiminlyöntien vuoksi. Vaikka perhekotitoiminnassakin on kyse vanhuspalvelujen yksityistämisestä, sen suhteen on hyvä tehdä selvä ero isoihin hoivajätteihin. Perhekotitoimintaa pyöritetään ainakin lähtökohtaisesti erilaisista lähtökohdista kuin isompia hoivalaitoksia. Kohderyhmäkin on eri: perhekoti on tarkoitettu niille, jotka eivät enää pärjää kotona, mutta eivät tarvitse vielä laitoshoitoa tai tehostettua palveluasumista.
Perhekotien perustamiseen on kannustettu aina hallitustasolta saakka, mutta pienempiä yksiköitä perustetaan edelleen vähän. Syitä tähän on useampia. Pienen yksikön pyörittäminen taloudellisesti kannattavasti on vaikeaa. Lisäksi äärimmäisen sitovaan ja vaativaan työhön ryhtyy aniharva. Siksi jokainen toimintaan lähtenyt ansaitsee lähtökohtaisesti kiitoksen.

Samaan aikaan on hyvä muistaa, että Suomessa on iso määrä niin sanottuja piiloperhekoteja, jotka eivät näy tilastoissa. Lukuisat ihmiset toimivat nimittäin läheistensä omaishoitajina. Heitä on pyritty tukemaan viime vuosina kiertävillä perhehoitajilla, jotka tuovat omaishoitajille mahdollisuuden lomien pitämiseen. Kaikki hoivatyön tekijöitä tukevat keinot ovatkin tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä osassa, kun maakunnan väestö vanhenee vauhdilla.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.