0

Lukijalta: Oikeus hyvään kouluun

“Kirkonkylän koulun remontin valmistumista odotellessa on tärkeää, että lapset voivat hyvin myös väistötiloissa.” Näin alkoi mielipidekirjoitus, jota kirjoitimme vain hetki sitten. Se ei ehtinyt valmistua, kun kuulimme, että koulun remontti keskeytyy ja väistötila-aika pidentyy. Sitten, että koulu mahdollisesti puretaan. Moduulikouluakin ollaan jo rakentamassa. Emme tiedä edes pääsemmekö takaisin. Koululaiset ja heidän vanhempansa on näissä käänteissä täysin unohdettu.
Me haluamme olla mukana koulun tulevaisuuden suunnittelussa siten, että toiveitamme ja huoliamme kuunnellaan. Tällä hetkellä ilma on sakeana kysymyksistä ja samalla jo maanantaina kunnanvaltuusto tekee asiassa uusia päätöksiä. Näin kiire ei voi olla. Kuntalaisia ja koulujen käyttäjiä tulee kuulla. Eikä vain Kirkonkylän koulun vaan myös Yhtenäiskoulun tarpeet tulee ottaa huomioon. Useilla meistä on lapsia molemmissa kouluissa ja tilanahtaus on tuttua kautta linjan.

Kunnassa on oltava riittävät tilat kaikille täällä juuri tällä hetkellä koulutietä käyville. Vaikka kymmenen vuoden päästä oppilasmäärä olisikin alhaisempi, ei se helpota tilanahtautta juuri nyt. Kovasti ihmetyttää esimerkiksi se, että kunnan päättäjien mielestä Yhtenäiskoulussa on tilaa vaikka mille. Silti nyt väistötiloissa opiskelevat kirkonkylän koulun oppilaat saavat tyytyä postimerkin kokoiseen ulkoilulänttiin lukion takapihalla ilman sateensuojaa. Teknisiä töitä ei voi tehdä, kun tilaa teknisentyön luokassa ei ole löytynyt. Sisäliikuntapaikoista on pulaa ja ruokalassa ruuhkaa.
Jos jo nyt on tällaisia ongelmia, miten Yhtenäiskoululle mahtuisi vielä lisää oppilaita? Erityisen tiukkaa on alakoulun puolella. Jos pitää paikkansa, että moduulikoulua suunnitellaan vain 0-4 luokkalaisille, minne 5-6 luokkalaiset mahtuvat?

Herää myös kysymys, perustuvatko päätökset pedagogisesti laadukkaaseen suunnitteluun? Koululakkautuksia tehdään monissa kunnissa edelleen ilman lain edellyttämää lapsivaikutusten arviointia, eli ilman, että selvitetään, mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia päätöksellä on lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin. Miten lienee Mäntyharjussa? Lasten hyvinvointia pitää tarkastella pedagogisesta, sosiaalisesta ja terveydellisestä näkökulmasta.

Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola peräänkuulutti taannoin Avistablogissa tutkittua tietoa koululakkautusten tuomista säästöistä. Lehtolan mukaan mikään tutkimus ei osoita, että koulujen sulkeminen olisi säästänyt kuntien rahaa. Oppilasennusteita pitäisi myös tarkastella kriittisesti. Nyt kouluja on suljettu ennakoiden oppilasmäärien laskua. Tämä on vain kiihdyttänyt väestöpakoa monissa Itä-Suomen kunnissa. Monissa kunnissa on laskettu vain teknisiä ja helposti laskettavia kustannustekijöitä. Koulun tuottama henkinen pääoma – oppimiseen, kasvuun, lasten ja lähialueen hyvinvointiin sekä talouteen liittyvät vaikutukset – on kunnissa jätetty kokonaan arvioimatta.

Hirvensalmi teki aikanaan päïnvastaisen, tietoisen päätöksen käyttää kyläkouluja vetovoimatekijänä.
Emme myöskään aina riittävästi ymmärrä, että koulu ei ole vain koulu. Se on aikuistenkin – vanhempien ja kaikkien koulun käyttäjien – yhteisö. Myös Kirkonkylän koulu vaikuttaa koko Mäntyharjun identiteettiin sekä mahdollisten tulevien paluumuuttajien mielikuviin laadukkaista peruspalveluista. Voisiko Mäntyharjun vetovoimana olla kolme hyvää ja erilaista koulua, joista valita?
Nyt asiassa pitäisi pitää mietintätauko ja järjestää avoin kuntalaistilaisuus, jossa paikalla olisi koko kunnan johtoryhmä niin, että kysymyksiin saadaan vastaukset.

Tässä vanhempien kysymyksiä kunnan päättäjille:
-Ensin koulua laajennetaan, nyt puretaan. Aivan sekopäistä logiikkaa oppilasmäärien kanssa.
-Jos moduulikouluun päädytään, minne se rakennetaan?
-Lapsille täytyy olla myös kunnolliset liikunta- ja käsityötilat, mistä ne?
-Muuttuuko mahtava alkuluokkasysteemi, jos rakennetaankin yhtenäiskoulun pihaan?
-Jatkuisiko yhdysluokkaopetus?
-Yhtenäiskoulun ympäristön liikennejärjestelyt ovat erittäin puutteelliset. Miten onnettomuusriski kasvaa, jos siihen lisätään 60 lasta lisää?
-Suuret koulut eivät sovi kaikille, eikö pitäisi olla vaihtoehtoja? Voi näkyä pienryhmätarpeen lisääntymisenä ja lisäkustannuksina.
-Kuntaan toivotaan lisää lapsiperheitä. Kuinka hyvä myyntivaltti on koulujen lakkauttaminen?
– Miten lainmukainen lapsivaikutusten arviointi on toteutettu ja miten siitä on tiedotettu?
-Miten kunnassa voidaan taata kaikille lapsille laadukasta ja opetussuunnitelman mukaista opetusta?
-Miksi asioista ei voi tiedottaa?? Tiedottamista voisi todellakin parantaa!
-Eikö moduulikoulu voi olla nykyisen koulun paikalla? Siellä on leikkipaikat, piha ja liikuntakenttä?
-Jos tulee moduulikoulu, niin miksi sinne suunnitellaan vain luokkia 0-4?
-Koulu on yhteisö, jonka hajoaminen on lapsille kriisi.
-Miten kirkonkylän koulun lakkauttaminen vaikuttaa kunnan markkinointistrategiaan?

Joukko Kirkonkylän
koulun vanhempia

 

Lue lisää: Hämmennys leimaa Kirkonkylän koulukeskustelua – Vanhemmat vaativat parempaa tiedotusta

Kunnanhallitus esittää Kirkonkylän koulun remontin lopettamista – toteutuessaan päätös tarkoittaisi koulun purkutuomiota

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.