0

Sukupolvet muokkaavat ja vievät Leskelän tilaa eteenpäin – Jukka ja Johanna Konga vaihtoivat navettamullit ylämaankarjaan, nyt tila myy lihansa suoraan kuluttajille

Jo pienenä poikana Jukka Konga ajoi heinää navettamulleille polkutraktorilla. Silloin Leskelän tilalla oli vielä parsinavetassa lypsylehmän rotuisia sonneja. Sittemmin ne ovat vaihtuneet ulkona pidettävään ylämaankarjaan.
Moni muukin asia on muuttunut alkuajoista. Koirakivessä sijaitseva Leskelän tila on ollut Kongan suvulla jo vuodesta 1886. Jukka ja Johanna Konga ovat silti vasta viidennen sukupolven tilanpitäjiä. Jokainen sukupolvi vuorollaan on pitänyt tilasta pitkään kiinni.
– Lähdin 1998 lukemaan metsätaloutta. En silti koskaan lopettanut uskomista siihen, että joskus se vaihdos tapahtuu, Jukka Konga naurahtaa.
Lopulta se tapahtuikin, virallisesti vuoden 2014 syksyllä. Kyse oli tosin lähinnä virallisista muodollisuuksista. Pariskunta oli jo vuosia aiemmin rakentanut oman talonsa Jukan lapsuudenkodin viereen. Tilan töissä oli oltu mukana taukoamatta, ja vuonna 2009 hankittiin ensimmäiset ylämaankarjan naudat.

Nyt tilalla asuu kolme sukupolvea. Jukan vanhemmat asuvat edelleen tilan vanhassa rakennuksessa, kun Kongat asuvat lapsineen aivan vieressä.
– Jonkin aikaa tuota sukupolvenvaihdosta hierottiin, mutta loppujen lopuksi meni suht kivuttomasti. Olihan siinä pientä luopumisen tuskaa, Jukka Konga sanoo.
– Vanhempi polvi saa olla tilalla eikä mikään ole varsinaisesti muuttunut. Edelleen Jukan isä tekee traktorihommia. Nyt he vain saavat päättää aamulla, että menevätkö töihin vai jäävätkö sänkyyn nukkumaan, Johanna Konga naurahtaa.

Nuoremman Kongan sukupolven luotsaamana tila on siirtynyt kasvattamaan pelkästään ylämaankarjaa. Rotu on laiduntavaa karjaa, jolla on metsän- ja maisemanhoidollista merkitystä.
Se puolestaan vaikutti huomattavasti Kongan perheen valintaan. Perinnemaisemat pysyvät kunnossa karjan laiduntaessa, ja luomuviljelyn myötä kottaraisetkin ovat löytäneet tiensä tilalle.
– Jos rotua pitäisi valita, niin edelleen valitsisin tämän. Jos päätavoite on olla pelkkä lihantuottaja, niin silloin tämä on väärä rotu. Vaikka näille syöttäisi mitä turboruokaa tahansa, niin ne ovat hidaskasvuisia, Jukka Konga toteaa.
Ylämaankarja on yleensä järkevää teurastaa vasta kolmen vuoden iässä, kun jalostetummat rodut laitetaan teuraalle 18–22 kuukauden ikäisinä. Toki myös liha on erilaista. Ylämaankarjan liha on huomattavan vähärasvaista ja maultaan erilaista.

Tilan maskotti on 7-vuotias Jalmari-sonni. Jukka Konga harjasi sitä edustuskuntoon.

Vuosi sukupolvenvaihdoksen jälkeen tila siirtyi luomuvalvonnan piiriin, eli pelloilla ei käytetä kemiallisia lannoitteita ja myrkkyjä. Tänä keväänä puolestaan tila aloitti lihan suoramyynnin.
– Meille on tärkeää jäljitettävyys sekä ekologinen ja eettinen puhtaus. Moni ajattelee, että luomu on laiskan miehen hommaa, mutta niin se ei ole. Töitä pitää tehdä, jos aikoo, että pelloilla kasvaa heinä, Jukka Konga sanoo.
Luomuviljelyssä täytyy noudattaa tarkkaa viljelykiertoa, jossa pelto on tietyn aikaa nurmella. Sen jälkeen se uudistetaan erityyppisillä kasveilla. Pelloilla pitää olla myös vapaita vuosia, jolloin kasvisto ehtii lataamaan ravinteita.

Suoramyynti työllistää, mutta tuottajalle jää enemmän tuloa väliportaiden tippuessa pois. Siksi Leskelän tilallakin on nyt oma puoti, jota kokeillaan pitää auki ympäri vuoden. Lisäksi lihaa myydään Reko-rinkien kautta.
– Minä hoidan lihan myynnin sekä lapset ja kodin, Johanna Konga kertoo.
Jukka tekee lyhennettyä työviikkoa Metsäkeskuksella ja osa töistä hoituu kätevästi kodin etätyöpisteen kautta. Silti välillä työ vaatii läsnäoloa joko Mikkelin toimistolla tai maastossa.
Tällöin tilanhoito on Johannan vastuulla.
– Yksi ihminen ei aina ehdi tehdä kaikkea. Meillä ei ole enempää tunteja vuorokaudessa kuin muillakaan, Jukka Konga sanoo.

Ylämaankarja laiduntaa ulkona ympäri vuoden.

Liha lähtee teurastamolle tuttuun tapaan, mutta nykyisin lihat palaavat takaisin tilalle lihanleikkuun jälkeen.
Jauheliha tulee valmiina myytäväksi, mutta esimerkiksi sisä- ja ulkofileet raakakypsytetään Kongan tilalla erityisissä jääkaapeissa. Lämpötilan pitää pysyä 3–4 viikon ajan 0–1 asteen välillä.
– Suomalaiset syövät paljon jauhelihaa. Ihmiset ajattelevat, että esimerkiksi paisti on työlästä valmistaa, koska se vaatii monta tuntia. Mutta uunihan ne työt tekee, Johanna Konga ihmettelee.
Osa arkailee kokolihapalojen valmistamista. Leskelän tilalla suurin osa pihvilihoista myydään silti jo ennakkoon loppuun.
Välillä tulee asiakkaita, jotka kyselevät jopa sellaisia pihvileikkauksia, joita Kongat eivät osaisi teurastamolta edes muuten pyytää.
Myös vuodenajat näkyvät vahvasti kysynnässä. Kesällä halutaan jotain grilliin sopivaa. Talvella taas kelpaavat leivinuunin jälkilämmöissä valmistettavat lihat.

Aina kärsivällisyys ei riitä pitkiin resepteihin. Sen takia Johanna on kerännyt puotiin reseptikansion, josta löytyy helppoja ja nopeita reseptejä ruhon eri osille. Niitä saa halutessaan ottaa mukaansa ja Johanna täyttelee vihkoa ehtiessään.

Paineita sukupolvenvaihdoksesta ei omille lapsille aseteta.
– Meitäkään eivät sukurasitteet stressaa. Edeltäjien kuvia ei ole seinällä, Johanna Konga naurahtaa.
Kaikki lapset auttavat tilan töissä taitojensa mukaan. Tilaa kierrettäessä perheen 2-vuotias Helinä-tytär huomaa isovanhemmat perunaa nostamassa. Touhukas tyttö lähtee omatoimisesti avuksi.
Vielä lapset ovat kuitenkin niin nuoria, ettei voi tietää, haluavatko he aikanaan jatkaa tilaa.
– Meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta tilaa on helppo halutessa jatkaa. Jos investoinnit on tekemättä ja tila rempallaan, niin ei sitä kukaan halua jatkaa. Jokaisen sukupolven pitäisi viedä tilaa aina eteenpäin ja omaan suuntaansa, Jukka Konga sanoo.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.