0

Pertunmaalla palo- ja pelastustoiminnasta vastaa puolivakinainen palokunta – ”Pieneksi kunnaksi Pertunmaalla on aivan poikkeuksellisen hyvä tilanne”

Muiden pienten kuntien tavoin Pertunmaa nojaa palo- ja pelastustoiminnassaan sopimuspalokuntaan. Siinä missä ikääntyvä ja vähenevä väestö aiheuttaa harmaita hiuksia useimmilla syrjäseuduilla, on Pertunmaalla tilanne täysin päinvastainen.
– Meillä taitaa olla nyt 17 sopimuspalokuntalaista, sillä juuri aloitti kaksi uutta poikaa. Pieneksi kunnaksi Pertunmaalla on aivan poikkeuksellisen hyvä tilanne, kehuu Pertunmaan paloaseman vastuuhenkilö, palomestari Erkki Lehtonen.
Erityisesti Lehtosta ilahduttaa se, että mukana on nuoria. Hälytysosastoon voi liittyä 16–17-vuotiaana.
Myös Hirvensalmen paloaseman vastuuhenkilönä toimiva Lehtonen ei voi olla vertailematta kahden kunnan tilannetta. Hirvensalmella sopimuspalokuntalaisia on ainoastaan kahdeksan.
– Vielä 20 vuotta sitten heitä oli 36. Kahdeksan palokuntalaista on aika pieni määrä, kun hälytykseen pääsee lähtemään yleensä noin 30 prosenttia koko vahvuudesta. Hirvensalmella se tarkoittaa yhtä tai kahta, Lehtonen kertoo.
Pertunmaalla taas yleensä riittää sopimuspalokuntalaisia hälytyksiin. Ainoastaan päivähälytykset ovat vaikeita.
– Ihmiset ovat omissa töissään, joten meillä ei ole arkisin virka-aikana päivystystä. Silloin hälytykset menevät muualle, Lehtonen kertoo.

Yhteistyö Pertunmaan ja Hirvensalmen sopimuspalokuntien välillä on lisääntynyt Lehtosen myötä. Viimeisin osoitus yhteistyöstä oli Kuortissa järjestetty liikenneonnettomuusharjoitus.
– Nyt kun Erkki luotsaa meitä molempia, niin meillä on ollut mahdollisuus isompiin harjoituksiin. Ihan hirveän usean tällaista ei järjestetä, kertoo Jarkko Toivonen Pertunmaan VPK:sta.
Kahden sammutusauton ja muiden hälytysajoneuvojen valojen loiste valaisee kaksi autoa ojanpenkalla. Toinen niistä on katollaan, toinen kyljellään. Reilut kymmenen miestä seisoskelee varusteissaan ja odottelee harjoituksen alkamista.
– Pyrimme aina syksyisin ennen liukkaita järjestämään liikenneonnettomuusharjoituksen. Liukkaiden alkaessa kasvaa todennäköisyys siihen, että meitä tarvitaan.

Harjoitusta vietettiin syksyisessä vihmasateessa.

Pertunmaan VPK on niin kutsuttu puolivakinainen palokunta. Pertunmaan sopimuspalokuntalaiset ovat siis sivutoimisia palomiehiä, joilla on henkilökohtainen työsopimus pelastuslaitoksen kanssa.
Siinä missä tavallisessa vpk:ssa hommia tehdään talkootyöllä, saavat puolivakinaiseen palokuntaan kuuluvat työstään kenttäkorvauksen. Varusteet ja kalusto tulevat pelastuslaitoksen kautta. Työsopimus puolestaan velvoittaa osallistumaan harjoituksiin.
– Jos hälytys on keskisuuri tai suuri, niin hälytys lähtee aina myös lähimmälle vakituiselle paloasemalla. Se voi tarkoittaa Heinolaa, Mikkeliä, Mäntyharjua tai Kouvolaa. Silloin sopimuspalokuntalaiset ovat avustavassa roolissa, Lehtonen kertoo.
Hetken kuluttua Lehtonen painottaa:
– Sopimuspalokuntalaiset osaavat ja tekevät silti ihan samoja juttuja kuin vakituiset palokuntalaisetkin.

Harjoitusta johti tällä kertaa Hirvensalmen VPK:n yksikönjohtaja Ville Paasonen. Tässä valmistaudutaan nostamaan auton aukileikattu peräosa ylös, jotta mahdollinen uhri saadaan siirrettyä rangan suuntaisesti auton takaosasta.
Tekniikka, jossa auto leikataan takaosastaan auki ja perä nostetaan ilmaan, on suurimmalle osalle palokuntalaisia täysin uusi. Tekniikka ei todennäköisesti ole tuttu kaikille ammattipalomiehillekään, sillä sitä on käytetty yleisesti vain Uudellamaalla.
”Näin saamme vedettyä onnettomuuden uhrin rangan suuntaisesti autosta ulos. Jos uhri siirretään katollaan olevan auton sivusta, häntä täytyy kääntää”, kertoo Paasonen.

Pääkouluttajana harjoituksessa on yksikönjohtaja Ville Paasonen Hirvensalmen VPK:sta.
Paasonen on tyytyväinen siihen, että palokuntalaiset ovat päässeet harjoittelemaan aitoon ympäristöön. Yleensä harjoitukset järjestetään paloaseman pihalla.
– Tässä tulee eri tavalla työturvallisuus esille, kun pitää huomioida samalla muu liikenne. Samalla tavoin kuin aidossa tilanteessa, Paasonen toteaa.
Tällä kertaa sopimuspalokunnat ovat jalkautuneet Höltän kylätielle. Toinen kaista on suljettu liikenteeltä ja ohi ajavat autoilijat vilkuilevat uteliaina harjoitusta. Päällepäin tilanne näyttää täysin aidolta onnettomuudelta.
Tarkoitus oli saada toiseksi autoksi hieman uudempi malli.
– Toinen asema ehti kuitenkin jo leikellä sen. Nämä ovat 2000-luvun alkupuolelta, mutta autot kehittyvät koko ajan, Toivonen kertoo.
Uusien autojen metalli on kovempaa, mikä vaikeuttaa työskentelyä. Valtavankokoiset leikkurit ja levittimet eivät ole keveitä. Osaa tarvikkeista kantaa suosiolla aina muutama palomies yhdessä.

Eri työvälineiden käyttö on raskasta puuhaa, sillä jo työkalut ovat itsessään painavia.

Paloaseman vastuuhenkilönä Lehtonen hoitaa hallinnon hommat. Hän kehuu Pertunmaan VPK:ta hyväksi ja motivoituneeksi porukaksi, joka osallistuu aktiivisesti harjoituksiin.
Kehuja saa myös virkeä nuorisotoiminta, joka on vpk:n omaa toimintaa. Sillä varmistetaan sopimuspalokuntalaisten riittäminen tulevaisuudessa.
Lehtosen toiveissa on saada Pertunmaalle uusi sammutusauto ensi vuonna. Nykyinen on 90-luvun alusta. Täysin uudenkarheaa sammutusautoa ei ole luvassa. Kierrätysjärjestelmän mukaisesti pikkuasemat saavat kaupunkien muutaman vuoden vanhat autot, kun ne hankkivat uudet.
Sammutusautoa lukuun ottamatta Pertunmaalla on melko hyvä varustetilanne.
– Kun täällä ollaan näin aktiivisia, niin pitää kuunnella herkällä korvalla, jos tarvitaan uusia varusteita. Ettei toiminta ainakaan siihen kaadu. Eiväthän ne varusteet meitä varten ole, vaan niitä varten, joita onnettomuus kohtaa, Lehtonen pohtii.

Eri työvälineitä ja -vaiheita testattiin useasti, jotta mahdollisimman moni pääsi kokeilemaan. Tässä on käytössä puukkosaha.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.