0

Mielipide: Hassun-Pekon patsashanke yhteiseen valmisteluun

Leijonien aloite Hassun-Pekon patsashankkeesta alkaa asettautua lähtökuoppiinsa, kun järjestöjen ja leijonien nimeämät edustajat kokoontuvat ensimmäiseen palaveriinsa. Vihreää valoa hankkeelle on alustavasti saatu seuraavilta järjestöiltä: Mäntyharju Seura, Nuorisoseura, Kirkonkylän kylätoimikunta, Näytelmäkerho, Mäntyharjun Huuliharpistit, Suomen Huuliharpistit ja viimeisimpänä Laulu-Sepot. LC-Mäntyharju on aloitteen tekijänä koonnut keskustelun pohjaksi runsaasti tietoa ja kokemuksia vastaavista hankkeista.

Odotamme mukaan lisää muita kotiseutu- ja kulttuurityötä tekeviä järjestöjä ja yhteisöjä ja asiasta kiinnostuneita henkilöitä. On saatava syntymään vilkas, rakentava keskustelu erilaisista näkemyksistä ja toivottavasti koko pitäjän ja myös kesäasukkaiden innostus ja mukaantulo, kunnioittamaan köyhistä, vaatimattomista oloista kuuluisuuteen kasvaneen mäntyharjulaisen pelimannin ja säveltäjän elämäntyötä arvoaan vastaavalla tavalla.
Juha Vallin otti esille kaksi erittäin keskeistä asiaa hankkeessa, paikkakysymyksen ja kuvanveistäjän ja valmistajan. Eri vaihtoehdot on huolellisesti punnittava, annettava julkisuuteen tietoa asiaan vaikuttavista faktoista ja taustatekijöistä ja otettava vastaan ja huomioitava saatu palaute päätöksiä tehtäessä.

Nyt työ toimikunnassa vasta alkaa, kirjaimellisesti nollasta, ainakin mitä rahoitukseen tulee. Kansan karttuisan käden varassa ollaan. Tarvitaan keräyksiä, tempauksia, kulttuuria ja paikallista kotiseututyötä tukevia avustusrahastoja, musiikkitapahtumia, lahjoituksia. Mukana olevat järjestöt, ja kunta taustatukena, eivät voi tässä taloudellisessa tilanteessa ottaa vastuuta rahoituksesta.
Korkea hinta voikin kaataa hankkeen jo heti alkuunsa. Siihenkin on varauduttava. Siksi kaksin-kolminkertainen ero patsaan hinnassa eri valmistajien tuottamana on pakko ottaa huomioon. Etenemme kaikessa rauhassa; valmistellaan rahoitusta, katsellaan ja kuunnellaan. Aikataulu tähtää vuoteen 2022, jolloin tulee kuluneeksi 100 vuotta Hassun-Pekon kuolemasta ja 200 vuotta Mäntyharjun kirkon valmistumisesta. Päästäänkö maaliin?
Tavoite olisi tuottaa iloa meille kaikille originellin, lahjakkaan ja luovan säveltäjän ja viulupelimannin seurassa, pelimannin omalla kivipaadella Pekon vierellä istuen, selfieitä ottaen ja Pekon musiikkia kuunnellen. Kaustisilla, Suomen kansanmusiikin mekassa ja Kansanmusiikki-instituutissa ainakin ihaillaan Mäntyharjun kansankulttuurihanketta, Pohjanmaalla hyvin tunnetun ja kunnioitetun Hassun-Pekon musiikille ja persoonalle omistettuna.

Juhani Niskanen
Hankekoordinaattori, LC-Mäntyharju

Lue myös: Venäjältä luvassa vetoapua Hassun-Pekon patsashankkeeseen – Aikoinaan Brežnevin ja Gorbatšovin tulkkinakin toiminut Aleksandr Belov kävi Mäntyharjussa esittelemässä omaa visiotaan

Lue myös: Hassun-Pekon patsashanke etenee nyt virallisesti, mutta vaatii laajan tuen toteutuakseen – Halvimmillaankin patsas maksaisi noin 15 000 euroa

11 kommenttia aiheesta “Mielipide: Hassun-Pekon patsashanke yhteiseen valmisteluun

  • 30.1.2020 at 13:56
    Permalink

    Hankkeen takana olevilla tahoilla olisi nyt ”tuhannen taalan paikka” nostaa Mäntyharjun tunnettuvuutta maanlaajuisesti.

    Patsas tulisi olla niin erikoinen, että sitä tultaisiin katsomaan satojen kilometrien päästä.

    Pronssista tehtyä patsasta ei tulla katsomaan pitkien matkojen takaa.

    Mikäli patsaan toteutuksessa käytettäisiin monia nykytekniikan keinoja, kuten elävää videokuvaa, äänitehosteita ja sensoreita tunnistamaan paikalla oleva yleisö, olisi taidekokemus mitä erikoisin.

    Tällainen patsas vetäisi kansalaisia pitkien matkojen takaa, vähän samaan tapaan kuin pohjalainen maailman suurin kyläkauppa!

  • 30.1.2020 at 22:25
    Permalink

    Kaikki kunnia Pekolle, tuolle omaperäiselle viulun valtiaalle, mutta ei häntä maanlaajuisesti tunneta. Paikkakunnan mainoksenakaan hän ei ole paljoa esiintynyt. Jos patsas tulisi, yksi jos toinenkin vierailija joutuisi kysymään: Mikä ihmeen Pekko ja miksi vielä hassu?

    Pitäähän nyt toisaalta pitäjän keskustaan patsas saada, kun ollaan näin voimaperäisesti lähdetty liikkeelle. Jos sitä ei tehtäisi Hassun-Pekolle, niin mille asialle sitten?

    Meillähän on ralli Mäntyharjun pojista, Se tunnetaan laajalti kunnan rajojen ulkopuolellakin ja on jo varmaan pitkälti toistasataa vuotta yhdistetty rakkaaseen kotipitäjäämme. Reissu-käsite on meillä edelleenkin käytössä eri yhteyksissä. Eikö sen luoma mielikuva olisi ensi sijalla, jos pitäjää luonnehtiva muistomerkki pitää tehdä? Miten reissun käsite patsaassa ilmennettäisiin, se olisi lähinnä monumentin tekijän asia. Voisihan siitä tosin polkaista pitäjällä liikkeelle vaikka kansanäänestyksen.

    Ties vaikka pitäjäläisten syvät rivitkin hyväksyisivät tuon jo lapsuudesta tutun reissuaatteen (lopultakin) ikuistettavaksi kiveen tai mikseipä metalliinkin. Vierailijatkin sen ymmärtäisivät kyselemättä.

    Näkyvämmän hautamuistomerkin (Hassun-)Pekko muuten ansaitsisi.

  • 31.1.2020 at 20:53
    Permalink

    Pena toi hyviä näkökantoja esiin. Toimikunnalle voi suositella ensimmäisenä laittamaan jäitä hattuunsa. Seuraavaksi kannattaa kartoittaa Hassun-Pekon tunnettavuus maakunnissa ja muusikkopiireissä, jotta saataisiin käsitys minkä kokoisen mittakaavan hanke idean ympärille kannattaa rakentaa. Sukumme on kotoisin Mäntyharjulta, mutta Pekon maine tai edes hänen nimensä ei ole sukuhaaralle tuttu. Pekko näyttelee siis suurimmalle osalle ihmisiä kategorian ”Neve-Höörd”-sarjaa eli hän on jäänyt paikalliseksi ”kuuluisuudeksi”. Google-haulla löytyy tuloksia lähinnä paikallisesti tuotetusta kirjallisesta dokumentaatiosta. Tämä vahvistaa epäilyksiäni, että aikanaan mahdollisesti valmistuva patsas ei pysty nostamaan Pekkoa suuren yleisön tietoisuuteen. Hänen ansionsa tullaan varmasti muistamaan Mäntyharjun ympäristössä, mutta luultavammin tämä viime aikoina nähty ”hypetys” jää vain paikalliseksi ilmiöksi.

  • 1.2.2020 at 18:41
    Permalink

    En kannata patsashanketta. Olin toissa vuonna Mäntyharjun kunnan ja seurakunnan järjestämässä itsenäisyyspäivän juhlatilaisuudessa Olin varautunut juhlalliseen ja arvokkaaseen tilaisuuteen. Mukanani oli tuttavapariskunta muulta paikkakunnalta.
    Tilaisuudessa esitettiin Hassun Pekon musiikkia ja lauluja.
    Häpesin mäntyharjulaisuuttani. Musiikki oli renkutusta ja laulujen sanat suorastaan rivoja.
    Jos tästä tulee Mäntyharjun symbooli julkisen patsaan muodossa häpeän lopun elämäni mäntyharjulaisuuttani

  • 2.2.2020 at 17:22
    Permalink

    Kyllähän tuollaisen patsaan voi pykätä, mutta mielestäni siitä ei tarvitse tehdä mitään sen isompaa numeroa. Pitäisi käyttää aika ja energia sellaisiin tekoihin, jotka oikeasti nostaisivat kunnan mainetta ja toisivat julkisuutta sekä ihmisiä kuntaan. Tämä hanke ei sellainen ole.

    Parempi olisi vaikka muistaa Klaus Järvistä jollakin tavalla. Hän kertoo jotakin isommalle osalle suomalaisia, kuin Pekko

  • 2.2.2020 at 20:48
    Permalink

    Eikö tunnu vähän oudolta, että puuhataan patsasta henkilölle, josta mieluiten käytetään väheksyntää osoittavaa pilkkanimeä? Ei oikein anna uskottavaa kuvaa patsashankkeesta.

    Onhan hänellä oma nimikin.

  • 3.2.2020 at 11:17
    Permalink

    Olen ymmärtänyt että muistomerkkiä hommataan Pekon musiikille, arvostettuna kansanmusiikin säveltäjänä ja kuuluisana viulupelimannina. Ei muutaman tuhman riimittelyn pitäisi alentaa Pekon saavutusten arvoa. Pikemminkin se tuo särmää ja inhimillisen piirteen Pekon taiteilija-luonteeseen.

    Ja patsas kai tulisi pääasiassa mäntyharjulaisia varten. Muistuttamaan tuon ajan köyhistä oloista ja vaikeuksia täynnä olevasta elämästä, josta kuitenkin voi syntyä ja jäädä elämään pysyvää ja merkityksellistä kansantaidetta ja hauskoja muistoja jälkipolvia ilahduttamaan. Jos turisti ei tunne eikä tiedä Pekosta, voidaan hänelle kertoa elämään jääneistä lukemattomista tarinoista.

    • 4.2.2020 at 21:44
      Permalink

      Nimimerkin mukaan kyseinen soittaja nousi köyhyydestä kuuluisuuteen. Todennäköisesti kuoli yhtä köyhänä kuin syntyikin ja kuuluisuus jäi pääasiassa pitäjän rajojen sisälle? En aliarvioi hänen ansioitaan tai merkitystään, silti olisi hyvä jos asiaa ei paisuteltaisi merkitykseltään suuremmaksi kuin se on. Ylilyönnit kannattaa välttää.

      Huomattavan merkittävä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan ylivertainen patsaan toteutus kyllä pystyisi vetämään katsojia ja ihmettelijöitä silti enemmän kuin perinteinen toteutus.

    • 5.2.2020 at 06:12
      Permalink

      Komppaan tätä kommenttia. Köyhät olot ovat yksi osa Mäntyharjun historiaa. Siinä missä toisaalla on vietetty hyväosaisten huvilaelämää kyseisen pelimannin aikaan, toisaalla on ollut hyvin yksinkertaiset, vaatimattomat ja puutteelliset olot. On 2020-luvun hengen mukaista pystyä kohtaamaan myös se ei niin kiiltokuvamainen näkökulma kunnan historiasta ja näin kasvattaa tietoisuutta siitä, että noista ajoista ei ole kovin kauan. Meidän tulisi olla ylpeitä siitä yhteiskunnallisesta edistyksestä ja sivistyksestä, jonka moni meistä näkee itsestään selvyytenä. Olkoon patsas tästäkin meille muistutuksena.

      • 5.2.2020 at 22:26
        Permalink

        Vähän oudolta tuntuu, jos mahdollista Pekon patsasta tulisi pitää vertauskuvana entisaikojen köyhyydestä.

  • 3.2.2020 at 12:29
    Permalink

    Leijonilla ylimääräistä valuuttaa ei mene eurot sinne mikä leijonien aate on.tuhotaan seuraavat markkina rahat.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.