0

Lukijapostia: Kouluverkko vai koulusumppu, kysyy joukko Kirkonkylän koululaisten vanhempia

Viime syksystä lähtien Kirkonkylän koulun oppilaat ja henkilökunta ovat saaneet seurata lähietäisyydeltä omaa elämäänsä koskevaa jännitysnäytelmää, jonka juoni on ollut kaikkea muuta kuin ennalta-arvattava. Vielä syksyllä vaikutti siltä, että Kirkonkylän koulun remontin keskeytyminen koskisi vain Kirkonkylän oppilaita. Syyskuussa vanhemmille pidetyssä tiedotustilaisuudessa vakuutettiin, ettei asia mitenkään liity kouluverkkosuunnitelmiin. Toisin kävi. Kirkonkylän koulun remontin suunnittelusta on muutamalla askeleella loikattu koko kunnan perusopetusta koskevaan kouluverkkoselvitykseen. Tällä hetkellä meneillään oleva selvitys koskeekin kaikkia koululaisia – niin nykyisiä kuin tuleviakin.
Syksyn päätöksentekoprosessin jälkeen asia ei ole ollut paljoa esillä julkisuudessa, mikä on ymmärrettävää. Olemme kaikki olleet odottavalla kannalla. Missään nimessä emme ole asiaa unohtaneet tai pidä sitä ratkaistuna.
Uusi sivistysjohtaja aloitti työurakkansa 15.1.2020. Sen jälkeen on järjestetty kysely perusopetuksen henkilökunnalle, koulu- ja päiväkoti-ikäisten huoltajille sekä Kirkonkylän oppilaiden haastattelu. On hienoa, että perheitä ja lapsia on nyt haluttu kuulla. Sitä vaatii jo lakikin. Myös opettajien näkökulma on tärkeä, ja toivottavasti kuultiin myös oppilashuoltohenkilöstöä. Heilläkin saattaisi olla tarjota lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta oleellisia näkökulmia.
Kyselyssä hieman mietityttää se, ovatko muiden koulujen vanhemmat olleet tietoisia suunnitelluista vaihtoehdoista. Tietävätkö kaikki, että on väläytelty myös mahdollisuutta, että jo lähitulevaisuudessa kunnassamme olisi vain yksi perusopetusta tarjoava koulu?

Kouluverkon supistamisen perusteena käytetään laskevia oppilasennusteita. Ne ovat kuitenkin nimensä mukaan ennusteita. Jo nykyisten peruskouluikäisten joukkoa tarkastellessa huomaa, että lapsiluku on huomattavasti suurempi kuin kunnassa syntyneiden määrä – koska kuntaan on muuttanut lapsiperheitä. Puhutaan kymmenistä oppilaista! Koulujen lakkauttaminen ei ole kovin hyvä myyntivaltti uusien veronmaksajien houkuttelussa.
Pienenevä oppilasmäärä ei vielä tarkoita tyhjiä luokkahuoneita vaan vähän pienempiä ryhmiä. Pienemmät ryhmät puolestaan edesauttavat laadukkaan opetuksen toteuttamista. Opettajille jää enemmän aikaa kohdata yksittäinen oppilas ja aikaa oppilaan ohjaamiseen ja tukemiseen on enemmän. Tuntuu hurjalta, jos jollakin ohjelmistolla tai laskukaavalla lasketaan, montako oppilasta luokkahuoneisiin mahtuu. Jokainen lapsi on erilainen, toiset tarvitsevat enemmän tilaa kuin toiset. Esimerkiksi erityisherkkien tai oppimisessaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä vaikuttaa suuresti siihen, minkä kokoinen ryhmä on mielekäs. Ei riitä, että luokkaan saadaan koulunkäynninohjaaja tai osa-aikaisesti erityisopettaja, jos se on jo muutenkin pullollaan väkeä. Ajatus yhdestä koulusta tuntuu järjenvastaiselta, koska syksyllä tehdyssä tilatarveselvityksessäkin todettiin, että yhtenäiskoululla on pulaa muun muassa pienryhmätiloista jo nyt.
Kaikkia asioita ei yksinkertaisesti voida mitata matemaattisesti. On olemassa muitakin arvoja kuin raha. Yhden koulun mallin sijaan on tärkeää säilyttää vaihtoehtoja. Se on etu kaikille koululaisille. Koulutilat tulee pitää riittävän väljinä. Se vähentää stressiä niin lapsilta kuin henkilökunnaltakin. Suuret yksiköt eivät sovi kaikille ja pieni koulu voi olla jonkun pelastus.

Kirkonkylän oppilaille mietitään nyt tiloja ensi lukuvuodeksi. Epätietoisuus kuormittaa sekä lapsia että aikuisia, mutta toki olemme valmiit odottamaan, jos asiat selvitetään kunnolla. Joulukuussa sivistyslautakunta päätyi esittämään kirkonkyläläisille jonkinlaista moduuliratkaisua koulukeskuksen yhteyteen. Toivottavasti olemassa on muitakin vaihtoehtoja.
Jos kuitenkin päädytään moduuliin yhtenäiskoulun naapurissa, keiden lapset siellä loppujen lopuksi opiskelevat? Kaikki Kirkonkylän koulun aiemmin valinneet eivät suinkaan asu Kirkonkylän koulupiirin alueella. Ja miten ihmeessä ruokalan, liikuntatilojen ja muiden erikoistilojen käyttö saadaan toimimaan?
Tämä vuosi on osoittanut, että ruuhkaa on. Nykyiset väistötilat ovat erittäin haasteelliset: Kirkonkylälle ominaista koko koulun yhteistä toimintaa ei ole voitu toteuttaa, päivärutiineja on sovellettu tilanteeseen sopiviksi, välituntipiha on ala-arvoinen. Aitaus näyttääkin jo niin koirapuistolta, että portille tarvittiin kieltomerkki.

Kunnalla on ollut hyvää tahtoa panostaa koulutukseen, lapsiin ja nuoriin, ja siksi toivomme, ettei se lopu Kirkonkylän lasten kohdalla. On muitakin projekteja, joissa kustannukset ovat ylittäneet arvioidun, mutta niitä on kuitenkin jatkettu. Siksi tuntuu epäreilulta, jos kustannuksia käytetään perusteena. Ja jos kouluja voidaan lopettaa sillä perusteella, että lasten määrä vähenee tulevaisuudessa radikaalisti, keitä varten Kisalaakaan laajennetaan? Lapset ja nuoret ovat kuitenkin sen suurin käyttäjäjoukko. Onko toisille asioille vahvempi poliittinen tuki kuin toisille ja millä perusteella?
Maanantaina 2. maaliskuuta kello 18 järjestetään kulttuurisalissa kuulemistilaisuus kuntalaisille. Toivoisimme, että myös muiden koulujen oppilaiden vanhempia saapuisi mahdollisimman paljon paikalle, koska kouluverkkoasia koskee meitä kaikkia. Perusopetus on palvelu, joka kunnan tulee lain mukaan tarjota. Me ja meidän lapsemme olemme asiakkaita ja me peräänkuulutamme asiakaslähtöistä palvelua.

Niina ja Teemu Floman
Antti ja Maiju Haahkola
Heidi Haajanen
Eveliina Hall
Outi-Maria Honkonen
Esa ja Heidi Houni
Elina ja Paavo Ikonen
Anne ja Juho Järvenpää
Janne ja Ulla Paasonen
Marisa Palmberg
Heikki ja Laura Porthén
Kirjoittajat ovat huolestunut joukko Kirkonkylän koululaisten vanhempia.

9 kommenttia aiheesta “Lukijapostia: Kouluverkko vai koulusumppu, kysyy joukko Kirkonkylän koululaisten vanhempia

  • 28.2.2020 at 15:32
    Permalink

    Hyvä kirjoitus! Kaikki asiat oikein ja perusteltuja. Huomaa kun kylän viisaampi väki tarttuu kynään niin alkaa nillittäjät hiljenemään. Nyt kannattaa kouluntappajaryhmässä harkita ryhmänvaihtoa!!!

    • 5.3.2020 at 09:15
      Permalink

      Ei kai Mäntyharjussa olemassa viisaampaa ja vähemmän viisaampaa väkeä? Onko tämä sitten viisaampien koulu? En ole tiennytkään, että on tälläinen luokitus voisi olla olemassa. Käsittääkseni verovaroin katettu palvelu ei vielä tunne tälläista luokitusta.

  • 3.3.2020 at 14:06
    Permalink

    Kahvipöydässä tuli idea jota ei ole todennäköisesti noteerattu.
    KK koulun laajennuksen takia koululaiset siirrettiin parakkeihin. Mitään oireilua huonosta sisäilmasta ei liene ollut siirtoon.
    Mitä jos ”oireeton” koulu otettaisiin siirtymäajaksi käyttöön? Ei tarvisi kuin siivota laajennusraknnustelineet pois ja pihan siivous jonka kylätoimikunta haastaa tekemään.

  • 3.3.2020 at 15:25
    Permalink

    Kyllä, jatketaan rakennuksen terveen osan käyttöä kuten ennenkin ja puretaan telineet sekä urakoitsijan pystyttämät harkkoseinät pois!

    Kuulostaa järkevältä ja toteuttamiskelpoiselta idealta.

  • 3.3.2020 at 16:58
    Permalink

    Kirkonkylän kuoluprojektin pysäyttäminen oli se SUURI virhe. Ei tämmöisessä projektissa voi peruuttaa. Eikä niiden vaurioiden korjaaminen ole mitenkään erityisen vaativaa tai hankalaa. Ihan tavallista työtä. Toki pitää suunnitella järkevät ratkaisut miten korjataan.

    Työstä on kuitenkin jo tehty suuri osa kun rahaa ON KÄYTETTY JO puoli miljoonaa. Enää se 1,4 miljoonaa niin on valmis ja sillä selvä. Kyllä nyt pitää valtuustossa tulla järjen ääni kuuluviin. Jos koulu puretaan niin kulut kunnalle noin MILJOONA.

  • 3.3.2020 at 21:21
    Permalink

    Virhe kävi kun koulu jäi alunperin kunnolla tutkimatta. Meinattiinko jättää viat piiloon vai meinattiinko lisämäärärahoilla korjailla mitä ehkä olisi katsottu tarpeelliseksi? Ei tiedä kumpaa meinattiin käyttää. Onkohan olemassa jokin vastuu tekemistään töistä tai tekemättä jättämistä töistä?

  • 3.3.2020 at 21:52
    Permalink

    Yhtenäiskoulussa oli 280 oppilasta vuonna 2016. Tällä hetkellä 215. Olikohan valmistuessaan vielä enemmän. Saivat varmaan ruokailtuakin.
    Millä rakenteellisilla muutoksilla Mäntyharjun talous kääntyy, tuskin riittää. Vuonna 2030 on väestöennusteessa lähes 50% yli 70 vuotiaita ja 150 oppilasta vähemmän peruskoulussa. Verotulot jatkavat laskuaan, työpaikkoja pitää tulla paljon kuntaan lisää ja sen kautta asukkaita. Kiinteistöjen arvot tippuneet 5 vuodessa keskustassa 20-35%, haja-asutus alueella vielä enemmän jos ei rannalla, hyvien mökkien hinnatkin laskeneet noin 15%. Koko itäsuomi on kusessa, mutta tässä pitäjässä etelä-savon pikkukuntien paras ja monipuolisin teollisuus sekä monta muuta hienoa asiaa. Ja opetuksen tunteihin ei käsittääkseni olla koskemassa kuten mikkelissä. Hyvä opetus jatkuu kaikissa vaihtoehdoissa.

  • 4.3.2020 at 07:11
    Permalink

    Ennusteissa on tänä vuonna 30 syntyvää lapsea Mäntyharjulle. Tämän hetken tiedon perusteella syntyy 10 lasta ja alkaa tulla kiire siittämään jos ennuste pitää paikkaansa!

  • 4.3.2020 at 08:36
    Permalink

    Mäntryharju on onnelisemmassa asemassa. kuin moni itä-suomalainen kunta. Meillä on vakavaraisia teollisia toimijoita, jotka antavat työtekijöineen tulopohjaa ja elinvoimaa. Kesäasutusta on paljon, jonka ansiosta kylällämme on kauppoja ja liikkeitä. Vakituisten asukkaiden ostovoimalla olisi puolet vähemmän. Väestö on ikääntynyttä, mutta se ei kerro välttämättä kuihtumisesta. Moni eläkeläinen on muuttanut taajamaa asumaan ja veroja maksamaan . Usein hyväkuntoisia, joilla ollut kesäasunto jo aikaisemmin paikkakunnalla tai palaavat synnyin seudulle. Täällä palvelut melko hyvät ja asunnot halventuneet .

    Kouluasiat herättävät tunteita, mutta kokonaisuuden kannalta eivät oleellisimpia asioita pitkässä juoksussa. On nähtävä kokonaisuus ja oppilasennusteet ovat hyvä pohja koulupäätösten pohjaksi. Nim. Vappusatasen kirjoitus hyvä.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.