0

Mielipide: Ohjataanko Mäntyharjun kunnan päätöksentekoa sivusta käsin?

Kouluverkkoselvitystä on tehty Mäntyharjussa viime kuukausien aikana. Selvitystyön tiimellyksessä esiin on noussut sana kiinteistöleasing. Sehän on sinänsä tuttu asia uuden paloaseman rahoitusmuotona. Siinä yhtenä ideana on tulevan maakuntahallinnon rooli rakennuksen lunastajana tulevaisuudessa, jolloin rakennus siirtyy maakuntahallinnon omistukseen, kun sen aika on. Paloaseman kohdalla se oli luonteva ja järkevä rahoitusmuoto.

Liikkeellä on ollut erinäisiä tietoja kiinteistöleasingista eri tahojen kertomana. Lukiessa tai kuunnellessa näitä kiinteistöleasing-keskusteluja mieleen on voinut helposti nousta, onko todellakin olemassa jokin lottovoitolta kuulostava rahoitusmuoto, jota Suomessa avokätisesti tarjotaan ilman kriteereitä? Onko ilmaista rahaa todellakin olemassa? Johan tämä on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, jos näin on.

Kun kuulin näitä riittävästi, tartuin puhelimeen ja soitin Kuntarahoitukseen, joka tätä rahoitusta myöntää. Sain puhelimeen henkilön, joka tekee työtä kiinteistöleasingin parissa. Esitin hänelle kolmesta eri osa-alueesta kysymykset.

1. Hyväksytäänkö ihan minkä kuntoinen rakennus korjattavaksi Kuntarahoituksen kautta? Onko olemassa mitään kriteereitä millä he hyväksyvät kohteet? Valtion Senaatti-kiinteistöllä käsittääkseni on toimintatapa, jos korjausaste ylittää yli 70 %, kohde menee purkuun. Kuntarahoituksen henkilö vastasi minulle, että ei tänne huolita ihan mitä tahansa kohdetta. Heillä on erittäin tiukat kriteerit, joiden perusteella he hyväksyvät rahoitettavat kohteet. Kohteesta on tultava uutta vastaava, joten mitkään keveät korjaustavat eivät tule heidän kautta kyseeseen.

2. Sitten kysyin, onko olemassa ilmaista riihikuivaa rahaa kiinteistöleasingissa? Ei ole, tuli yksiselitteinen vastaus. Kohde liisataan ennalta tietyksi ajaksi. Alussa kunta saa tasearvoa vastaavan summan. Kun aika kuluu umpeen, kunta lunastaa rakennuksen takaisin. Tässä kohtaa on oltava riihikuivaa rahaa, jolla rakennus lunastetaan kunnalle takaisin. Lunastussumma on tietojeni mukaan suurempi, kuin alussa annettu tasearvon mukainen summa. Eli ei ole ilmaista rahaa. Vaikka alussa kunta saakin summan, se on lopussa maksettava takaisin korkojen kanssa. Olen kuullut myös väitteen, että leasing-aikaa voi jatkaa. Kyllä voi, mutta ei ole Kuntarahoituksenkaan liikeidea liisata kohdetta hamaan tulevaisuuteen. Sadan vuoden päähän? Rahoittaja rahoittaa ja luovuttaa rahaa vastaan rakennuksen takasin.

3. Kolmantena kohtana kysyin riskistä, onko tämä kunnalle riskitöntä? Vastaus tuli suoraan, että riskit jäävät kunnalle. Riskit ei siirry heille. Asia selvä. Sanoin hänelle, että arvelinkin asioiden olevan näin, mutta halusin varmistaa asioita. Kiitin häntä tiedoista.

Mistä ihmeestä kouluverkkokeskusteluun on tullut eritasoisia tietoja? Kuka näitä on syöttänyt ja miksi?

Heta Jukola, kunnanvaltuutettu (kok.)

Lue myös: Mielipide: Positiivisempi ratkaisu kouluverkkoon

Lue myös: Mielipide: Lapset on unohdettu päätöksenteossa

Lue myös: Mielipide: Herätys Mäntyharju, yhden koulun malli on väärä valinta

12 kommenttia aiheesta “Mielipide: Ohjataanko Mäntyharjun kunnan päätöksentekoa sivusta käsin?

  • 25.3.2020 at 18:55
    Permalink

    Nyt sitten niitä nimiä tai tahoja ilmoille jotka mahdollisesti ohjaavat kunnan päätösten tekoja.
    Ei savua ilman tulta. Ilmapiirin kirkastaminen olisi paikallaan jos on aihetta.

  • 25.3.2020 at 19:32
    Permalink

    Sivistyslautakunnan puheenjohtaja ainakin kiinteistöleasingin asiamieheksi ryhtynyt. Joulupukkikin käy ainoastaan jouluna, joten on mahdollista , että Mäntyharjussa on kehitteillä rahoituspukki. Toivottavasti valtuutetut syventyvät asioihin ja ottavat realiteetit huomioon. On hyvä, että Jukolan kaltaisia valtuutettuja on, saavat valtuustossakin suunsa auki.

  • 25.3.2020 at 21:49
    Permalink

    Heta Jukolalle ISO KIITOS!

    Kiitos että joku viitsii vääntää rautalangasta asian, joka muutoin naamioidaan jargonian ja suoranaisten valheiden taakse väittäen, että on kunnalle EDULLISTA sopia leasing-sopimuksia. Ei se ole!

    Se on erittäin kallista kunnalle, sillä sopimuksella ”syödään ilmainen lounas”, mutta sen lounaan lopulta maksavat nykyiset koululaiset tullessaan työikäisiksi! Kammottava perintö tuleville sukupolville, jättää heille valtava velkataakka kannettavaksi!

    Hölmöt kunnan päättäjät menevät ”seireenien laulun” mukana ja innoissaan allekirjoittavat ja lobbaavat näitä sopimuksia.

  • 25.3.2020 at 21:49
    Permalink

    Olen miettinyt ihan samaa: kuka, ketkä tai mikä tätä kuntaa ohjaa?
    Eikö kunnallisessa päätöksenteossa pitäisi esitellä kaikki vaihtoehdot tasavertaisesti ja perusteellisesti luottamushenkilöille? Näin on tuskin tapahtunut, jos valtuutettu joutuu itse selvittelemään Kuntarahoituksesta asioita.

    ”Ilmaista rahaa” ei ole missään, ei kai kukaan niin uskokaan. Tilanne on se, että mäntyharjulaisille lapsille täytyy järjestää tuleviksikin vuosiksi hyvät kouluolosuhteet. Asia on pakko ratkaista, ja se ei tapahdu ilmaiseksi. Eiköhän leasing-malli ole hyvinkin toteutuskelpoinen vaihtoehto.

    Rahaa menee koulutilanteen hoitamisessa joka tapauksessa, ja se kannattaa käyttää järkevästi. Niin, että voimme jatkossakin olla ylpeitä kouluistamme. Yhden koulun mallilla tämä ei toteudu.

    Miten ihmeessä kunnanvaltuusto voi näillä tiedoilla päättää kouluverkkokysymyksestä ensi maanantaina? Valtuutettu kertoo tekstissään etsineensä vastausta ilmaisen riihikuivan rahan löytymiseksi. Onko oletus, että muutkin valtuutetut toimivat näin – kun he eivät ilmeisesti ole tietoa päätöksenteon tueksi saaneet.

  • 26.3.2020 at 07:33
    Permalink

    Tyypillistä politikointia. Muljautetaan keskustelu sivuun itse aiheesta. Turhaa jauhaa rahoituksesta, jos on jo päätetty että kirkonkylällä ei koulua käydä. Tempulla saadaan keskustelu sivuun omista surkeista päätöksistä. Koulun purkaminen tarkoittaa että 1 miljoona on poltettu rahaa ja sillä miljoonalla ei ole saatu yhtään mitään. Pitäisi ymmärtää että kun joku asia on päätetty ja edennyt tiettyyn pisteeseen niin peruuttaminen ei ole järkevää.
    Aika kummallista on tuo ajattelu että se liisinkiraha on siihen paloasemaan hyvä ja kouluun huono. Tuleeko oikeesti paloasemalle joku rahakeijukainen joka lunastaa sen kun liisinkiaika on täynnä? Haluaisin kuulla hiukan perusteluja miksi rahaa löytyy urheilupalatsiin ja ei löydy kouluun?

  • 26.3.2020 at 15:59
    Permalink

    Nimimerkille Köyhä näyttää ottavan koville Kirkonkylän kouluun liittyvät asiat.

  • 26.3.2020 at 18:12
    Permalink

    Nimimerkki Köyhän kommentti sivuaa monia muitakin aiheita koulu. Varmaan kuntalaisia vaivaavat useat kysymykset liittyen aloitukseen. Kysymyshän on : Ohjataanko Mäntyharjun kunnan päätöstentekoa sivusta käsin.? Viimeinen lause hänen kommentistaan pitää jaksaa lukea loppuun asti ja toivottavasti vastauksia.

  • 26.3.2020 at 23:49
    Permalink

    Eniten köyhää riepoo se että päättäjät toisella kädellä lapioivat rahaa miljoonatolkkulla sellaiseen mikä ei ole välttämätöntä ja hyötykin investoinneista tulee hyvin pienelle porukalle. Toisella kädellä tehdään ”säästöjä” ja laskennallisilla tempuilla ”säästyy” pari satasta ja sitte kehutaan rinta kaarella miten hyviä ollaan taloudenhoidossa. Ja kukaan ei edes pysty laskemaan säästyikö oikeesti mitään.
    Todellisuudessa ollaan kuitenkin asioista ihan kuutamolla. Hyvänä esimerkkinä on tämä liisinkiraha. Julistetaan viisaina että ei ole ilmaista rahaa. No ei tietysti ole, mutta uskallan väittää että liisinkisopimukset ovat aika paljon käytetty rahoitusmenetelmä yritysmaailmassa. Ja uskallan myös väittää että joissakin yrityksissä osataan myös laskea. Toki kaikkein halvin rahoitusmuoto on kaivaa ne rahat lompakosta, mutta eipä sitä köyhä sellaseen pysty.

  • 27.3.2020 at 12:26
    Permalink

    Mäntyharjussa on jälkikäteen helppo sanoa, että Kisala on onnettomien sattumien summa. Päätösten aikaan kunta oli olevinaan varoissaan, joten ryhdyttiin oikein uutta ja uljasta rakentamaan. Olipa joitakin valtuutettuja, jotka kyläpahaseen kallista ylläpidettävää uimahalliakin horeksivat. Taisi hintakatoksi tulla 5,5 milj.€, mutta taitaa tavan mukaan puolella ylittyä Kisalan urakat.

    Jos ei Kirkonkylänkoulua olisi ruvettu repimään, olisi tainut nämä muutamat vuodet mennä, ainakin paremmin mitä nyt. Miljoona ainakin kankkulan kaivoo siinäkin menee. Joskus on peli puhallettava poikki ja nyt on se aika. Lapsia kuntaan parin ensimmäisen kuukauden aikana ei syntynyt yhtään ainokaista. Joten hölmöydet jatkuvat, jos miljoonilla rakennetaan koulua lähelle yhtenäiskoulua, kun oppilaat tulevat mahtumaan sinnekin.

  • 27.3.2020 at 13:55
    Permalink

    Kyllä se tais kisalapäätöskin perustua velkarahaan. Tämä valtuusto on tehnyt monta kummallista päätöstä ja ne kyllä viittaa siihen että kuntaa ei ohjaa kukaan. Ratti pyörii laidasta toiseen ja tietä pitkin ei mennä koskaan.
    Näin jälkikäteen on helppo sanoa miten olisi pitänyt tehdä. Sanoin tämän kyllä etukäteenkin, mutta liian pienessä piirissä. Kirkonkylänkoulusta olisi pitänyt siirtää 5 ja 6 luokat yhtenäiskouluun. Ne tilat olisi riittäneet 0-4 luokille ja yhtenäiskoululla ei olisi tullut ongelmia. Tiedä sitten olisiko tämä vieläkin jonkinlainen ratkaisu?

  • 27.3.2020 at 15:23
    Permalink

    Vaikka olisi 5-6 siirretty, olisi Kirkonkylän koulu joka tapauksessa pitänyt remontoida. Eli rahaa menisi. Eihän niitä lapsia eikä henkilökuntaa voi siellä epäpuhtauksien seassa pitää. Ei ne ole mitään koekaniineja. Toivottavasti epäpuhtauksista ei kenellekään aiheudu aikojen saatossa mitään, osa haitoista puhkeaa myöhemmin.

  • 27.3.2020 at 15:49
    Permalink

    Miten sinne olisi voinut siirtää yhtään luokkaa kun yhtenäiskoulu joidenkin mielestä pursuu jo nyt eikä saada ruokaa.
    Kun katsoo oppilasmääriä, kouluruokien vuosimäärää on janan suunta selkeä. Verrannollinen laskevaan syntyvyyteen ja asukasmäärään, ei ihan suoraan mutta sama suunta.
    Sitten kokonaisuus. Mitä muuta kustannusrakenteeseen ja kunnan tulevaisuuden taloustilanteeseen liittyy, miksi siitä kukaan ei ole kiinnostunut? Kumpikaan ei keskustelun aiheista ei riitä talouden haasteisiin. Miksi tästä ei olla kiinnostuneita ja oikeasti tehtäisiin vähän pidempiä suunnitelmia. Siihen ei kyetä suomalaisessa demokratiassa ja päätöksenteossa. Valitettavasti.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.