0

Osmo Kuisma muistaa elävästi Lihavanpään kultaiset vuosikymmenet – vaikka ei nykymenokaan hassumpaa ole ja uusia asukkaitakin on saatu

– Kun paljon puhutaan kylien autioitumisesta, niin eiväthän nämä suinkaan ihan autioita ole, heittää Osmo Kuisma Lihavanpään kyläkeskuksen, eli Toivolantien varressa olevan löytöeläintalon pihamaalla.
Kuisma tietää mistä puhuu, sillä eläkkeellä oleva toimittaja on asunut Lihavanpäässä koko ikänsä. Syntyisin hän on tuosta talon takaa ja nykyisin hän asuu tuossa mäen takana, Kuisma kertoo käsillään viittilöiden. Kylän kukoistuksen hän muistaa erityisen hyvin.
– Parhaimmillaan Lihavanpäässä ja tuossa naapurissa Hartosenpäässä oli yhteensä kuusi kauppaa, jotka toimivat enemmän tai vähemmän samaan aikaan. Viimeiseksi meni kiinni tämä Latvasen kauppa kun euro tuli käyttöön, jonka pihalla nyt seistään.

 

Kuisma on yksi Lihavanpään kyläaktiiveista Pekka Selvisen ja Margit Nevalan kanssa. He kaikki toimivat Lihavanpään kyläyhdistyksen hallituksessa. Kyläyhdistys ei toimi pelkästään Lihavanpään alueella. Toiminta kattaa myös Hartosenpään ja Sydänmaan, jotka kuuluivat samaan vuonna 2008 lakkautetun Taimelan koulun piiriin.

Taimelan koulu lakkautettiin vuonna 2008. Kuva: Osmo Kuisma
Näin Taimelan koululla vietettiin äitienpäiväjuhlia vuonna 2002.

Kylän ehdoton keskus on Nevalan pyörittämä löytöeläintalo. Nevala on itse kotoisin alun perin Sydänmaalta. Parina viime kesänä Toivolantien varressa sijaitsevia rakennuksia on ehostettu yhdistyksen talkoilla. Ovet on kunnostettu ja rakennukset saivat pintaansa tuoreen keltamullan. Viime vuosina kylältä on myös purettu vanhaa. HIljattain kiertoon meni 1980-luvulla rakennetun pururadan valaistus.
– Oskun (Kuisman) kanssa purettiin entisen uimalan hyppytorni, Pekka Selvinen kertoo.
Viiteen metriin kohonnut hyppytorni ehti tulla monelle pertunmaalaiselle tutuksi vuosikymmenten varrella, sillä Lihavan uimala ja uimaranta olivat pitkään lähiseudun ainoat laatuaan.
– Kun kirkolla ei ollut uimarantaa, niin se oli vilkas nuorten kohtaamispaikka, Kuisma muistelee.

Pekka Selviselle Lihavanpää on tullut tutuksi aina 1970-luvulta lähtien. Kylälle hänet toi, kuinkas muuten, tuleva puoliso.
–  Asuin Sysmässä, kävin täällä ensimmäistä kertaa riiuureissuilla bussilla, silloin kun ne vielä tänne kulkivat, Selvinen hymyilee.
Osmo Kuisma toteaakin heti, että muinoin Lihavanpään pysäkki oli vilkas ja siinä pysähteli paljon busseja ja postiautoja.
– Lihavanpään kautta kulki Savonlinjan ensimmäinen vuoro Mikkelistä Lahteen, Kuisma kertoo.
Jos ajassa mennään vieläkin kauemmas taaksepäin, Lihavanpää oli aikoinaan Pertunmaan merkittävimpiä talouskeskuksia. Kylän kautta kun kulki entisaikojen valtatie.

Mutta se loistavasta menneisyydestä. Nykyisin kolmen kylän alue elää erityisesti maataloudesta, koneyrittäjyydestä ja mökkivuokrauksesta. Isoja kasvihuonepuutarhoja on kaksi kappaletta ja karjatilojakin useampia. Mökinvuokraajia on sitäkin enemmän.
– Joskus laskettiin kuinka paljon tässä lähiseudulla on koneita kaivuuhommiin. Viiteenkymmeneen taidettiin päästä. Eli apua kyllä on tarjolla kun sitä tarvitsee, Kuisma tietää.
Uusiakin asukkaita on.
– Kannattaa muistaa, että kyllä meille on tullut koko ajan uusia asukkaita ja myös nuoria perheitä, Kuisma sanoo.
– Meidän eläintalon vapaaehtoisista ja kirpputorin asiakkaista suurin osa on mökkiläisiä tai muuten Hesan suunnasta tulevia, Margit Nevala lisää.
Kolmikko onkin varsin tyytyväinen kylän nykyiseen menoon, vaikka koronatilanteen myötä tulevan kesän tapahtumat on peruttu. On nimittäin pienestä kiinni, että yhdistyksen ympärillä on tänä päivänä ylipäätään toimintaa, Kuisma kertoo.
– Vuosikymmen sitten järjestetyssä kokouksessa tärkein pykälä oli yhdistyksen lakkauttaminen. Jotkut hullut, mukaan lukien minä sanoimme, ettei sitä kannata lakkauttaa. Ja hyvä niin, onhan tässä kaikenlaista pientä tullut senkin jälkeen järjestettyä.

Kylähistorioitsija tallensi tavallisten ihmisten tarinat

Lihavanpään omana kylähistorioitsijana tunnettu Lauri ”Lasse” Honkanen nukkui pois joulukuussa kotikaupungissaan Kotkassa 84-vuoden iässä. Honkanen tallensi pitkän elämänsä aikana laajalti Pertunmaan historiaa.

Honkasen käsialaa ovat muun muassa Pertun-poikien historiikki (1994), Lihavanpään kylähistoria (1996), Mansikkamäen ja Nipulin paikalliskulttuuriteos (1998), Honkaniemestä ja Ahvenniemestä kertova Pertunmaan kaksi taloa (2012), Rupulinmutkan tarina (2013) ja Kylän kulmilta (2016).

Lauri Honkanen julkaisi useita teoksia Lihavanpään ja Pertunmaan historiasta.

Lihavanpään kyläyhdistys lahjoitti vuonna 2012 Honkaselle kyläkirjailijan kunniakirjan. Erityisen arvokkaana pidettiin sitä, että Honkanen tallensi historian suurten linjojen lomaan tavallisten ihmisten tarinoita.

– Monesti kylähistorian teettäminen on iso hanke. Meidän kyläkunta on ollut siitä onnellisessa asemassa, että meillä on ollut oma kirjailija joukossamme, Lihavanpään kyläyhdistyksen sihteeri Osmo Kuisma toteaa.

Honkanen teki elämäntyönsä Kotkassa aloittaen autonkuljettajana ja satamanosturin käyttäjänä. Sittemmin hän toimi Työväen Sivistysliiton piirisihteerinä. Syntyisin hän oli Pertunmaalta.
– Vaikka Honkanen oli kotoisin täältä, virallisesti hän oli vapaa-ajan asukas. Tässä mielessä hän osoitti mikä potentiaali kesäasukkaissa on kylille, Kuisma muistuttaa.

2 kommenttia aiheesta “Osmo Kuisma muistaa elävästi Lihavanpään kultaiset vuosikymmenet – vaikka ei nykymenokaan hassumpaa ole ja uusia asukkaitakin on saatu

  • 7.5.2020 at 21:27
    Permalink

    Syntyperäisenä sydänmaalaisena tuntui hieman oudolta lukea Lihavanpään, Hartosenpään ja Sydänmaan ”pyhästä kolminaisuudesta”, minkä muodostaa entinen Taimelan koulupiiri. Tämä keinotekoinen kolminaisuus rajattiin pihtisynnytyksellä, kun Sydänmaan koulupiiri lakkautettiin. Harvaan asuttu entinen Sydänmaan koulupiiri ei ole Lihavanpään kaltainen yhtenäinen kylä, vaan sen sisällä on pieniä kyläkuntia. Esimerkiksi Hautalantien varrella yksi, Ruonintien päässä toinen ja Uutelankylä kolmas. Niitä voi kutsua ”sikakaalipiireiksi”. Väitän, että henkisesti nämä piirit ovat vieläkin olemassa ainakin meille pois lähteneille ja osittain takaisin tulleille. Nykyisinkin vireä Sydänmaa olisi itsessään jo laulun arvoinen eikä vain sivulause.

  • 16.5.2020 at 15:04
    Permalink

    …” ja uusia asukkaitakin on saatu”. Kunta on sen verran syvällä velkojen suossa, että uusia asukkaita tarvitaan lisää ja paljon. Eikä vain asukkaita vaan reippaita hyväpalkkaisia veronmaksajia. Vai kiinteistöveroillako meinaavat velkansa maksattaa?

Comments are closed.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.