0

Leveämpiä hartioita kaivataan – virkistysalueyhdistys hoitamaan retkeilyreittejä- ja alueita?

Mäntyharjun kunnassa on virinnyt ajatuksia nopeasti laajentuneen retkeilyverkoston kehittämisestä jatkossa. Kiristyneessä taloustilanteessa ei kunnan varoilla lähivuosina juurikaan tulla todennäköisesti reitistöön investoimaan, hyvä kun rahaa riittää ylläpitoon.
Mäntyharjun retkeilyreitistö on viilattu sellaiseen kuntoon, että monessa muussa kunnassa vastaavasta voidaan vain haaveksia. Ykköskohteena on tietysti Repovesi-reitistö, mutta kunnasta löytyy paljon muutakin niin jalkaisin, pyörällä kuin vaikka kanootillakin liikkuville.
– Mäntyharjun osalta retkeilyreitit- ja paikat ovat hyvällä mallilla, myöntää liikuntapaikkamestari Mikko Lyytikäinen.
– Mutta esimerkiksi Mäntyharju-Repovesi-reitillä meillä ei enää meinaa riittää käsiparit hoitotyöhön.
Tai käsiparit kyllä riittäisivät, jos liikuntapuolella ei tarvitsisi muuta tehdä, mutta kenttien ja muiden liikuntapaikkojen hoito vie oman osansa työntekijöiden ajasta.

Eräs vaihtoehto alueiden kehittämiseen ovat virkistysalueyhdistykset. Naapurimaakunta Kymenlaaksossa toimivan virkistysalueyhdistyksen toiminta on niin vireää, että sillä on jopa oma palkattu toiminnanjohtaja. Tuo johtaja eli Jukka Kinnunen kävi viime viikolla esittelemässä KyVi:n toimintaa Mäntyharjun kunnanjohdolle ja muutamalle muulle henkilölle.
Kymenlaaksossa mukana ovat kaikki maakunnan seitsemän kuntaa. Yhdistys on korjannut ja rakentanut paljon muun muassa retkisatamia ja maa-alueiden kohteita. Viimeksi huhtikuussa valmistui Repoveden Murjanvuorelle Reporeitin varrelle komean uuden taukopaikan.
Yhdistys on saanut toimintaansa tukea EU:lta, veikkausvoittovaroista sekä Ely-keskukselta. Vuonna 2012 perustettu yhdistys on pystynyt rakentamaan myös vuokrattavia kohteita, esimerkiksi rantasaunan ja -tuvan Repovedelle.

Lyytikäinen näkisi vastaavan yhdistyspohjaisen mallin olevan hyvä Mäntyharjullekin.
– Tämä toisi alueelle lisää työpaikkoja, olisi yrityksiä mukana ja se kaikki jättäisi rahaa kassaan myös paikallisille toimijoille.
Lyytikäinen korostaa, että yksin ei Mäntyharju tähän voisi lähteä, vaan mukaan pitäisi saada muitakin kuntia, kuten vaikkapa Pertunmaa ja Hirvensalmi.
Samaa mieltä on kunnan talousjohtaja Tuomo Penttinen.
– Tätä pitää katsoa yhtä kuntaa laajempana kokonaisuutena. Asia pitäisi nostaa maakunnan sisällä keskusteluun.
Penttisen mukaan kunnan vuosittain retkeilyalueiden hoitoon laittama noin 70 000 euroa on melkoinen summa.
– Kaikki mitä tässä tehdään kunnan omasta pussista, on pois muusta toiminnasta.

Mäntyharju ei voi liittyä Kymenlaakson virkistysalueyhdistykseen, koska se on rajattu Kymenlaakson maakunnassa toimivaksi. Etelä-Savostakin kuitenkin löytyy oma yhdistyksensä, Saimaan virkistysalueyhdistys.
Sen jäseninä ovat tällä hetkellä Mikkeli, Savonlinna ja Puumala. Eteläsavolaisten kuntien lisäksi yhdistys kelpuuttaisi jäsenikseen myös pohjoissavolaiset ja eteläkarjalaiset kunnat.
Yhdistyksen puheenjohtaja, Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä sanoo toiminnan keskittyneen tällä hetkellä Saimaan ympärille ja vesistön retkisatamien kunnostukseen.
Strategiassa kuitenkin on ajatus laajemmastakin toiminnasta.
– Totta kai olemme valmiit käymään keskustelua. Yhä enemmän tarvitsemme toiminnassa laajempia hartioita.

Riihelä sanoo kyseessä olevan erittäin kustannustehokkaan toimintamallin kunnille. Kuntien menot yhdistyksille ovat pienet, Saimaan virkistysalueyhdistyksen jäsenyys maksaa 0,11 senttiä asukasta kohti eli Mikkelin osalta vain reilut 5000 euroa vuodessa. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan puolella jäsenmaksu on noin puoli euroa asukasta kohti.
– Jos me haluaisimme laajentaa toimintaamme vaikka niin, että saataisiin palkattu toiminnanjohtaja, niin se vaatisi sitten enemmän kuntajäseniä mukaan, sanoo Riihelä.
Saimaan virkistysalueyhdistys on perustettu 1994. Tuolloin tarkoitus oli saada isompi joukko kuntia mukaan, mutta kovin mittavaa ei kiinnostus vielä tuolloin ollut.

14 kommenttia aiheesta “Leveämpiä hartioita kaivataan – virkistysalueyhdistys hoitamaan retkeilyreittejä- ja alueita?

  • 11.5.2020 at 19:07
    Permalink

    Hölmöläiset taas ns.työssä petoni porsaat joutuu taas laittamaan esteeksi liikkumiselle kovin on hyvä mestarilla elkeet perintönä

    Reply
    • 15.5.2020 at 09:09
      Permalink

      Ei betoni porsaat ole esteenä maastopyöräilijöille ja patikoitsijoille jotka käyttävät paikkoja oikein. Korostan esteitä on joutunut laittamaan maanomistajan toiveista ei liikuntatoimen!.

      Reply
    • 20.5.2020 at 12:19
      Permalink

      Kiiskintien kohdalla asetetut betoniporsaat kiertää jo omat työntekijät.mikä virka niillä on?

      Reply
  • 11.5.2020 at 22:22
    Permalink

    Tämä on fantastinen uutinen seutukunnan matkailulle! Tämän jälkeen kukaan ei enää reissaa Lappiin vaeltamaan, vaan he tulevat kaikki Mäntyharjuun!

    Tarvitsemme pitkät ja laajat kuntoilupolut yhdessä Pertunmaan ja Hirvensalmen kanssa. Tarvitsemme kipeästi ja pikaisesti myös rantautumiseen soveltuvia satamia alueen eri matkailukohteiden ympäristössä.

    Kunnan tehtävä on rakentaa kaikki nämä fasiliteetit, sillä vuosien kuluessa monet yrittäjät eivät ole kyenneet näitä rakentamaan riittävän suuressa mittakaavassa, jotta kunnan matkailu olisi voinut nousta kunnolla maanlaajuiseen tai jopa maailmanlaajuiseen tietoisuuteen matkailijoiden keskuudessa.

    Mäntyharju-Repovesi reitti on aivan liian yliarvostettu, nyt tarvitaan panostuksia mm. Toivola-Mynttilä-Peruvesi alueella, sillä meillä on loistavat mahdollisuudet kehitystyön edetessä saada jopa Mäntymotelli jälleen matkailijoiden käyttöön!

    Reply
  • 12.5.2020 at 09:18
    Permalink

    Mäntymotellissa on homevaurioita, mutta kyllä sinne voisi perustaa miesten virkistyslaitoksen! Taitavia tanssijoita, jotka voidaan majoittaa Mäntymotellin huoneisiin.

    Reply
  • 12.5.2020 at 10:23
    Permalink

    Hyvä avaus keskusteluun varsinkin matkailun näkökulmasta. Nyt vain aloitetaan maakuntatason keskustelu asiasta. Muutaman kunnan toteuttamana toiminta komapastuu mielestäni lähtökuoppiin.

    Pääsääntöisesti näitä virkistysalueyhdistyksiä johdetaan maakuntatasolta ja mukana olevia kohteita ovat mm. matkailullisesti maakunnalle tärkeät kohteet ja niiden kehittäminen.
    Käsittääkseni yhdistys toimii hyvin ainakin Uudellamaalla. Mukana on 19 kuntaa ja asukaspohja 1 600 000. Mielestäni se vaatisi vähintään 150 000 asukaspohjan kunnolla toimiakseen. Kymen virkistyalueyhdistyksen toiminta-alueella yhdistykseen kuuluvat kaikki maakunnan kunnat ja väestöpohja on noin 170 000.

    Näen, että Mäntyharjusta tällaisen maakunnallisen yhdistyksen hoitoon voisi kuulua Mju – Repovesi -vaellus- ja maastopyöräreitti sekä Keisarinlähteen melontareitti ja mahdollisesti Pyhäveden vaellusreitti, joka yhdistää viitostien Repovesireittiin. Muut kohteet jäisivät kuitenkin kunnan hoidettaviksi.
    Etuna tässä näen, että matkailullisesti maakunnalle tärkeitä kohteita osattaisiin katsoa ja kehittää halliten kokonaiskuva paremmin. Myös erilaisten hankerahoitusmuotojen käyttö voisi toteutua ammattimaisemmin kuin kuntatasolla. 🧐

    Reply
    • 13.5.2020 at 14:44
      Permalink

      Liikuntamestari? Mikä koulutus?

      Reply
      • 15.5.2020 at 09:15
        Permalink

        Liikuntapaikka-alan erikoisammattitutkinto on tarkoitettu esimiestehtävissä toimiville tai esimiestehtäviin pyrkiville liikuntapaikkojen hoitajille, liikuntapaikkojenhoitajan koulutuksen suorittaneille tai alan vankan työkokemuksen omaaville henkilöille.

        Liikuntapaikkamestarikoulutus toteutetaan monimuoto-opintoina, jotka sisältävät lähiopintojaksoja Kuortaneelle, työssäoppimista, etäopiskelua ja opinnäytetyön tekemisen. Koulutus kestää vajaan vuoden ja siihen sisältyy kahdeksan viikon mittaista lähiopiskelujaksoa Kuortaneen Urheiluopistolla. Valmistavan koulutuksen hyväksyttävästi suorittaneet saavat opintorekisteriotteen. Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää tutkinnon näyttöjen hyväksyttyä suorittamista. Liikuntapaikka-alan erikoisammattitutkinto (180 osp.) koostuu kahdesta pakollisesta tutkinnon osasta (90 osp.) ja valinnaisista tutkinnon osista (90 osp.)
        Liikuntapaikka-alan erikoisammattitutkinto perusteissa edellytetty ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa tutkinnon osittain.

        Tutkinnon pakolliset osat:
        Liikuntaolosuhteista huolehtiminen 45 osp.
        Esimiehenä toimiminen 45 osp.
        Valinnaiset tutkinnon osat:
        Liikuntapaikkojen infrarakentaminen 30 osp.
        Liikuntapaikkojen talotekniikan suunnittelu ja kunnossapito 30 osp.
        Urheilu- ja nurmikenttien rakentaminen 30 osp.

        Reply
  • 15.5.2020 at 09:54
    Permalink

    no jos leveämpiä hartioita, ni osko se sit ihan otettava anaboolisia hereoita? :-O

    Reply
  • 17.5.2020 at 08:22
    Permalink

    Teknisen lautakunnan uuden esityslistan mukaan Halmenniemen kuntoradan valaistuksen purkaminen tulee piakkoin eteen. Joitakin vuosia sitten Mäntymotellin kuntoradan valaistus purettiin, koska kuntorataa ei käyttänyt kukaan.

    Miksi näistä syrjäkylien kohteiden käyttämättömyydestä ei puhuta sanaakaan, vaan aina hehkutetaan 6000 asukkaan kunnassa olevan satoja kilometrejä erilaisia reittejä, joita ei kuitenkaan käytä kuin kourallinen kuntalaisia ja matkailijatkin vain pieni osa muutamana kuukautena per vuosi?

    Kunnollisen käyttäjäselvityksen puutteessa voi todeta, että osa kunnossapitomenoista tuhlataan turhuuksiin. Köyhällä kunnalla ei olisi varaa tähän haaskaamiseen, vaan rahat voisi käyttää hyödyllisemmin?

    Reply
  • 18.5.2020 at 12:55
    Permalink

    Mäntymotellin kuntoradan sulkemisen taustalla oli reittisopimuksen irtisanominen kunnan ja maanomistajan välillä. Kyllä siellä käyttöä varmasti olisi vieläkin – mikäli tuo motelli tuosta taas avautuu. Maastothan siellä on mainiot vetää vaikka maitohapoille. Uusia valoja odotellaan… laavu jo valmiina.

    Reply
    • 18.5.2020 at 15:21
      Permalink

      60- ja 70-luku sekä sitä myötä motellien kulta-aika on mennyt jo ajat sitten. Jos mielenterveyden kuntoutujat saisivat paikan käyttöönsä, voisi paikalliset sujahtaa soljuvasti mukaan porukkaan, vaikka kuntoilemaan yhdessä?

      Reply
    • 18.5.2020 at 15:29
      Permalink

      Peruvedellä haaveillaan muutamasta asiasta: kunnollisesta tukevasta rantautumislaiturista, suuresta golfkentästä ja Mäntymotellin aukaisemisesta uudelleen. Näistä vain yksi toive toteutuu?

      Reply
      • 19.5.2020 at 10:35
        Permalink

        Peruveden alueen liikuntapaikkojen ja -reittien kehitys on vaatinut panostusta kuntarajojen ulkopuolelta. Jos ei oltaisi saatu materiaalista apua Heinolan suunnalta, olisi Suittilahden hieno betoninen laituri jäänyt asentamatta urheiluliikkujien rantautumista helpottamaan! Nyt on hienot paikat liikkujia ajatellen, jopa hienommat kuin naapurikunnissa!

        Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.