0

Mäntyharju sai hienon lisän historiikkisarjaansa – Janne Poikolaisen kirjoittama kolmososa myyntiin

– Kyllä nyt on aika hieno ja huojentunut olo. Iso homma on takanapäin, huokaisee tyytyväisenä  Uuden aikakauden kynnyksellä – Mäntyharjun historia III -teoksen kirjoittanut Janne Poikolainen.

Kirjoittajan liki kaksi ja puoli vuotta kestänyt työ huipentuu ensi lauantaina järjestettävään teoksen julkaisujuhlaan Pappilanparvella.

Työtä kirjan kasaamisessa riitti, osa siitä oli odotettua, osa taas ei.

– Suuri yllätys oli se, kuinka iso homma näin laajan kuvituksen kokoamisessa oli. Halusin kuvien yhteyteen tehdä kuvatekstit, jotka tuovat jotain sisältöä lisää, eivätkä vain totea, mitä kuvassa on. Se oli varsin aikaa vievää, onneksi osaavaa apua sain kirjan ulkoasusta vastaavalta graafikko Timo Setälältä.

Mäntyharjun historia III käsittelee aikajakson vuodesta 1980 tähän päivään. Mäntyharjulaislähtöiselle Poikolaiselle moni asia oli jo valmiiksi tuttu, mutta ne tututkin asiat saattoivat näyttäytyä nyt aivan uudessa valossa.

– Sen huomasi, kuinka rajallinen ihmisen muisti on. Monet asiat muisti eri tavalla tai sijoitti ne mielessään eri asiayhteyteen.

Laajempien asiayhteyksien hahmottaminen onkin omana aikana usein vaikeaa, mutta Poikolaisen mukaan kun niitä katsoo kauempaa historian valossa, ne näyttäytyvätkin usein ihan erilaisina.

Kaiken kaikkiaan Mäntyharjun osalta Poikolaisen mukaan asiat voisivat olla paljon huonomminkin.

– Mäntyharju on edelleen varsin elinvoimainen maalaiskunta verrattuna moneen muuhun. Paikallisia vahvuustekijöitä täällä ovat muun muassa vapaa-ajanasutus, joka paikkaa väestön vähenemistä, sekä vakaat teollisuuden perheyritykset.

 

Paikkakunnan lähihustoriaa penkoessaan ja jäsennellessään on Poikolaiselle tullut mielikuva yritteliäisyydestä ja uskalluksesta visioida.

– On ollut monenlaisia rohkeatakin visiota. Kaikkia ei ole tietenkään toteutettu, mutta sitten on näitä onnistumisia, kuten Taidekeskus Salmela. Sehän ei ole mikään takuuvarma resepti lähteä tekemään maaseudulle nykytaiteeseen keskittyvää taidekeskusta laman kynnyksellä, viittaa kirjailija kolmen vuosikymmenen taakse.

Teoksessa kulttuurin osuus on muutenkin näkyvästi esillä.

– Kulttuuriahan on paikkakunnalla todella paljon, myös Salmelan ulkopuolella. Tätä monimuotoisuutta olen halunnut tuoda esille.

Poikolaisen mukaan Mäntyharju ei olisi kaltaisensa kulttuuripitäjä ilman paikallisia harrastajia.

– Etenkin talvisin on paljon tekijöitä ja onhan täällä poikkeuksellisen aktiiviset kesäteatterit, hän muistuttaa.

Musiikki näytteli varsinkin 1980-luvulla tärkeää roolia kulttuurin saralla. Kuorotoiminta oli vireää ja populaarimusiikin puolella tekijöitä riitti paljon. Lisäksi Mäntymotelli, Tommola ja ravintolat toivat nimekkäitä esiintyjiä paikkakunnalle.

– Eli kyllä Mäntyharju saattoi pitää itseään kulttuurikuntana myös ennen Salmelaakin.

Mäntyharjun historia III:n julkistamistilaisuus on lauantaina Pappilanparvella. Tilaisuus on Poikolaisen mukaan tehty kirjan henkeen sopivaksi. Esiintyjinä ovat Kompan tahti, osa kirkkokuoroa ja Virkistyksen tanssijat. Puheenvuorot kuullaan ainakin sivistysjohtaja Sari Aarniokoskelta ja teoksen ohjausryhmän puheenjohtajalta Leena Pekkaselta.

Kirjaa on painettu 2500 kappaletta ja sitä saa sunnuntaista lähtien ostaa torin matkailupisteestä, kunnantalon yhteispalvelupisteestä, museolta, Salmelasta ja kirjastosta.

– Omasta ja ohjausryhmän puolesta haluan kiittää kaikkia henkilöitä ja tahoja jotka ovat olleet edesauttamassa kirjan valmistumista, sanoo Poikolainen.

Hänen kiireensä jatkuvat tällä hetkellä 12-17-vuotiaiden nuorten mökkeilyyn liittyvän tutkimushankkeen parissa ja toisaalta musiikkifaniuteen keskittyvän tutkimuksen teossa.

– Tässä menee Nuorisotutkimusseuran tutkijana seuraavat kaksi vuotta ainakin.

Mäntyharjun osalta Poikolaisen kädenjälki näkyy jatkossa ainakin museolle tulevassa nuorisoaiheisessa näyttelyssä, jonka poikkeusolot siirsivät tältä kesältä vuodella eteenpäin.

3 kommenttia aiheesta “Mäntyharju sai hienon lisän historiikkisarjaansa – Janne Poikolaisen kirjoittama kolmososa myyntiin

  • 27.6.2020 at 07:57
    Permalink

    Historiikki päättyy aikakauteen n. 2010-luvun taitteeseen, jolloin oltiin uuden ajan kynnyksellä. Kunta järjesti v. 2011 mökkimessut, joka tuotti tappiota 793 600 euroa, raju velkaantumisen kierre pääsi käyntiin, kiinteistöjen hoitovaje syveni, palveluverkoston supistuminen sekä muuttotappio paheni. Kunta on pahassa negatiivisen kehityksen kierteessä ja nyt matkalla kohti liittymistä Mikkeliin.

  • 30.6.2020 at 14:02
    Permalink

    Tilaisuuden strem-video löytyy kunnan sivujen linkistä ja Youtubesta. Olipa herttainen tapahtuma!

    En tiennytkään, että kunnanjohtaja puhuu hyvin epäselvästi. Puhetta joutuu todella kuuntelemaan pinnistäen, jotta saa selvää mitä hän tahtoo juhlayleisölle sanoa. Tästä syystä juhlapuhe olikin tavanomaista lyhyempi? Joka tapauksessa mielenkiintoinen tilaisuus ja miellyttävää, että tunnelmiin voi tutustua tallenteen välityksellä.

    Jännittäen jäämme odottamaan miten seuraavassa historiikissä nähdään kunnan kehitys ja kehittäminen? Matkailun kehitys 2010-luvun taitteessa ja siinä ilmenneet rönsyilyt ansaitsevat oman lukunsa tulevassa kirjasarjan IV-osassa.

  • 4.7.2020 at 11:51
    Permalink

    Toisaalla mediassa (L-S nettiversio 27.6.) kerrotaan tuoreesta historiikista ja 1990-luvun alun Mäntyharjusta näin:

    ”Suunnilleen samaan aikaan hautautui myös suunniteltuja isoja matkailuhankkeita kuten Mäntymotellin kylpylä.”

    Motellin alueelle on käynyt samoin kuin Uderzon ja Cosginnyn mestariteokselle Asterix: Jumaltenrannan nousu ja tuho! Mitä mainioin hankekuvaelma, joka voidaan lähes sellaisenaan sijoittaa Peruveden rantaan!

Comments are closed.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.