0

Mielipide: Mäntyharjun hautausmaakävely oli kulttuuriteko

Osallistuimme keskiviikkoiltana 15.7. Mäntyharjun kirkolla hautausmaakävelyyn. Meitä oli kaikkiaan jopa lähes sata paikkakunnan historiasta kiinnostunutta. Ensimmäiseksi kuulimme Mäntyharjun kirkon uskomattoman hienon tarinan. Sitten käännyimme katsomaan sankarihautausmaata, joka on kieltämättä Suomen kauneimpia. Hautausmaakierroksen aikana näimme myös traagisen sisällissodan osapuolten muistomerkit. Hautausmaat eivät ole vain kuolleiden leposijoja, vaan arvokkaita kulttuurimuistomerkkejä.

Kirkon vierellä kiviaidan kupeessa on myös tervantuoksuinen kirkkovene. Kuulimme kirkkoveneiden merkityksen ja kauhean historian: Kahdessa veneonnettomuudessa kuoli aikanaan kummassakin yli 20 enimmäkseen nuorta ihmistä. Nykyinen taidekeskus Salmela oli kirkossakävijöiden yöpymispaikka. Kirkkoon tultiin kaukaa veneillä, sillä vesitse matka oli paljon lyhyempi kuin maitse.

Kiehtovinta hautausmaakierroksella oli kuitenkin paikkakunnan persoonien ja vaikuttajien haudoilla käynti. Mökkiläinenkin tapasi monen tutun viimeisen leposijan, ja mieleen tulivat omakohtaiset kokemukset kohtaamisista heidän kanssaan. Matkan varrella löytyi muun muassa legendaarisen nimismiehen, meidänkin mökkimme rakentajan ja Mäntyharjun ainoan miehen – tarmokkaan naisen mökkimme kantatilalta – haudat ja yllättäen jopa hienosti valmistellun käsikirjoituksen ulkopuolelta hauta, jossa lepää valtakunnankin kuuluisuutta saanut älykäs mutta äkkipikainen ja arvaamaton kunnanvaltuutettu, johon tutustuimme kalavesiasioissa.

Mäntyharju voi olla ylpeä upeasta kirkostaan ja hautausmaastaan, mutta myös siitä, että sen kulttuurihistoriaa – elämää ja sen tarinoita – arvostetaan esimerkiksi juuri hautausmaakävelyin. Respect! Ja Tuomas Hoikkalalle vinkki: Salmelan merkitys kirkkovenesatamana ansaitsee tunnustuksen ja näkyvyyttä. On ainutlaatuista, että Ruotsin puolelta tultiin erikoisluvalla kirkkoon Venäjän puolelle henkensä vaarantaen ja uhrauksin säässä kuin säässä. Samalla tuotiin kirkolle vainajia ja laulettiin sen ajan virsiä kuin takavuosina kokkolauluja.
Pitkät kirkkomatkat olivat aikansa tapahtuma ja etenkin nuorison virkistystä, joka joskus karkasi käsistä. Piispantarkastuksessa asiaan puututtiinkin vuonna 1845. Salmela voisi nostaa tässä edelleen profiiliaan ja tuoda osallisena näyttävästi esiin tämän Mäntyharjun kirkonkylän ja koko Suomen entisajan hienon historianäkökulman.

Klaus Krokfors
Korhonniemen mökkiasukas

Lue myös: Paikallishistoria kiinnostaa: Iltakävely hautausmaalla veti paikalle noin sata henkeä kuulemaan tarinoita kirkkomaan asukeista

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.