Mielipide: Pertunmaan retro-grilli ei ollut köpsempi idea, mutta mitä on konu?

Aika ajoin nousevat esille mäntyharjulaisille ja pertumaalaisille tutut ja paljon käytetyt murresanat ”köpsä” ja ”konu”. ”Köpsyyttä opiskeleva Mäntyharju-fani” pohdiskelee köpsyyden olemusta kirjoituksessaan ”Köpsa – puhetta ja elämää kolmen heimon risteyksessä”. (Lue kirjoitus tästä)

Mäntyharju ja Pertunmaa kuuluvat savolais-, hämäläis- ja kaakkoismurteiden törmäysalueeseen. Tuntuu, että vahvat murteet ovat täällä laimentuneet. ”Köpsän” ja ”konun” alkuperästä ei ole tietoa, mutta ne ovat varsin rajatulla alueella paljon käytettyjä sanoja. Edellisten lisäksi Joutsassa on köpsää ja konua. Jos joku käyttää niitä vaikkapa pääkaupunkiseudulla, niin voi arvata, missä päin Suomea juuret ovat.
Syntyperäisenä pertunmaalaisena voin todeta, että nämä murresanat ovat kuuluneet jokapäiväiseen puheeseen, eikä niiden tarkoituksesta ja sisällöstä ole koskaan ollut epävarmuutta. Molemmat sanat ovat taipuneet monenlaisiin ilmauksiin. Asiayhteydestä ja viitekehyksestä irrotettuna niitä on vaikea selittää.

Eilen olin todella köpsä, kun en ottanut sateenvarjoa mukaan. Ei se mikään köpsä ole, mutta liian villi, saatettiin sanoa koululaisesta. Miten sinä sen noin köpsästi teit, kaikuu korvissani, kun sukan kantapää ei oikein onnistunut. Pieleen mennyt asia meni köpsästi, teki sen itse tai joku muu. Köpsäillä ei saanut, kun lapsena lähdettiin johonkin tilaisuuteen tai vierailulle. Se oli aiheellinen evästys. Köpsien puhuminen eli tuhmien sanojen käyttäminen oli kiellettyä. Mäntyharjun serkku kertoo setänsä kivahtaneen, että ”siinä on sitten köpsä mies!” Se on jo raju arvostelu. Ei se köpsemmästi mennyt, voin todeta, jos olen tyytyväinen omaan tai jonkun toisen tekemiseen.

Syntyperäiselle murteen puhujalle ja kuulijalle ”konu” on varsin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä sana asioista, joille ei ole täsmällistä selitystä. Konuun ei voi yhdistää positiivista väriä. Lapsena metsästä saattoi kuulua konua ääntä. Joku katsoi konusti. Konu uni askarrutti vielä aamullakin. Ruoka saattoi olla konun makuista. Jos sanoisin helsinkiläiselle asentajalle, että pesukoneestani kuuluu konua ääntä, niin viestini olisi epäselvä, mutta pertunmaalainen ymmärtäisi heti, mitä tarkoitan. Viime talvi oli konu, kun jatkuvasti satoi vettä.

Nykyisestä Pertunmaan puhekielestä en ole oikein perillä, mutta ei liene vanhanaikaista todeta, että Retro-Grilli ei ollut köpsempi idea kesällä Kaks´Muijaa -kahvilan edessä. Mutta olin köpsä, kun nälissäni ostin sen suurimman annoksen. Mahassa oli konu tunne koko illan.

Paikkakunnalle muuttaneiden virkamiesten kannattaa kuunnella ”herkällä korvalla” ainakin ikääntyneempiä kuntalaisia, jotta ”köpsä” ja ”konu” ymmärrettäisiin oikein.

Airi Pekkola

filosofian tohtori, Helsinki