0

Mielipide: Pertunmaan retro-grilli ei ollut köpsempi idea, mutta mitä on konu?

Aika ajoin nousevat esille mäntyharjulaisille ja pertumaalaisille tutut ja paljon käytetyt murresanat ”köpsä” ja ”konu”. ”Köpsyyttä opiskeleva Mäntyharju-fani” pohdiskelee köpsyyden olemusta kirjoituksessaan ”Köpsa – puhetta ja elämää kolmen heimon risteyksessä”. (Lue kirjoitus tästä)

Mäntyharju ja Pertunmaa kuuluvat savolais-, hämäläis- ja kaakkoismurteiden törmäysalueeseen. Tuntuu, että vahvat murteet ovat täällä laimentuneet. ”Köpsän” ja ”konun” alkuperästä ei ole tietoa, mutta ne ovat varsin rajatulla alueella paljon käytettyjä sanoja. Edellisten lisäksi Joutsassa on köpsää ja konua. Jos joku käyttää niitä vaikkapa pääkaupunkiseudulla, niin voi arvata, missä päin Suomea juuret ovat.
Syntyperäisenä pertunmaalaisena voin todeta, että nämä murresanat ovat kuuluneet jokapäiväiseen puheeseen, eikä niiden tarkoituksesta ja sisällöstä ole koskaan ollut epävarmuutta. Molemmat sanat ovat taipuneet monenlaisiin ilmauksiin. Asiayhteydestä ja viitekehyksestä irrotettuna niitä on vaikea selittää.

Eilen olin todella köpsä, kun en ottanut sateenvarjoa mukaan. Ei se mikään köpsä ole, mutta liian villi, saatettiin sanoa koululaisesta. Miten sinä sen noin köpsästi teit, kaikuu korvissani, kun sukan kantapää ei oikein onnistunut. Pieleen mennyt asia meni köpsästi, teki sen itse tai joku muu. Köpsäillä ei saanut, kun lapsena lähdettiin johonkin tilaisuuteen tai vierailulle. Se oli aiheellinen evästys. Köpsien puhuminen eli tuhmien sanojen käyttäminen oli kiellettyä. Mäntyharjun serkku kertoo setänsä kivahtaneen, että ”siinä on sitten köpsä mies!” Se on jo raju arvostelu. Ei se köpsemmästi mennyt, voin todeta, jos olen tyytyväinen omaan tai jonkun toisen tekemiseen.

Syntyperäiselle murteen puhujalle ja kuulijalle ”konu” on varsin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä sana asioista, joille ei ole täsmällistä selitystä. Konuun ei voi yhdistää positiivista väriä. Lapsena metsästä saattoi kuulua konua ääntä. Joku katsoi konusti. Konu uni askarrutti vielä aamullakin. Ruoka saattoi olla konun makuista. Jos sanoisin helsinkiläiselle asentajalle, että pesukoneestani kuuluu konua ääntä, niin viestini olisi epäselvä, mutta pertunmaalainen ymmärtäisi heti, mitä tarkoitan. Viime talvi oli konu, kun jatkuvasti satoi vettä.

Nykyisestä Pertunmaan puhekielestä en ole oikein perillä, mutta ei liene vanhanaikaista todeta, että Retro-Grilli ei ollut köpsempi idea kesällä Kaks´Muijaa -kahvilan edessä. Mutta olin köpsä, kun nälissäni ostin sen suurimman annoksen. Mahassa oli konu tunne koko illan.

Paikkakunnalle muuttaneiden virkamiesten kannattaa kuunnella ”herkällä korvalla” ainakin ikääntyneempiä kuntalaisia, jotta ”köpsä” ja ”konu” ymmärrettäisiin oikein.

Airi Pekkola

filosofian tohtori, Helsinki

8 kommenttia aiheesta “Mielipide: Pertunmaan retro-grilli ei ollut köpsempi idea, mutta mitä on konu?

  • 14.9.2020 at 21:59
    Permalink

    Nuorempana kuntalaisena sanojen merkitys on itselleni pelkistettynä selkeä: konu tarkoittaa hassua ja köpsä hölmöä. Elikkä konu on enemmän positiivinen ilmaus kuin köpsä.

    • 15.9.2020 at 12:53
      Permalink

      Konu on myös Orimattilan murteessa käytetty sana. Outo, kummallinen, erikoinen jne.

  • 14.9.2020 at 23:33
    Permalink

    Juuri äsken juttelin kahden sisareni kanssa molemmista sanoista. Olemme asuneet Mäntyharjulla 1948-1963 ja köpsä kuului meidän aktiiviseen sanavarastoomme. Isovanhempiemme kautta tutustuimme myös nykyisen Kouvolan alueisiin kuten Voikkaaseen ja Jaalaan. Siellä asuvilla konu oli ja on edelleen käytetty sana. Mielestäni siihen voi liittyä myös positiivista tai ainakin mielenkiintoista outoutta. Olen tästä paljon puhunut nykyisten jaalalaisten kanssa.

  • 15.9.2020 at 09:44
    Permalink

    Konu tarkoittaa outoa ja köpsä lähinnä hölmöä.

  • 15.9.2020 at 14:33
    Permalink

    Perin konua! Sanotaan Orimattilassa.

  • 15.9.2020 at 17:32
    Permalink

    Tutut sanonnat ex-kuntalaisena, köpsähän on ihan hölmö ja tuo konu oli mukava/veikeä.

  • 16.9.2020 at 21:55
    Permalink

    Jaalassa on Konut Tählet -niminen tähtitieteellinen yhdistys ja edellä mainittiin, että sanat tuttuja myös Kuusankosken Voikkaalla. Joen yli Kuusankosken keskustaan ja Kouvolaan ei sanat ole koskaan rantautuneet eli Kymijoki on ollut tässä rajana. Mahtaako johtua vanhasta Ruotsi-Venäjä rajasta Kymijoella eli sanojen alkuperä tältä historialliselta ajalta?

    • 17.9.2020 at 08:56
      Permalink

      Tiedäthän, että hän on vähän köpsä, mutta ei sitä voi konusti kohdella /katsoa syrjäsilmällä/vähätellä

Comments are closed.

Viikon kysymys

Oletko hankkinut itsellesi tai perheenjäsenillesi kasvomaskeja?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...