1

Pekka Luotosen urakka: Jälki kalliossa johdatti kysymykseen maailmankaikkeuden iästä

Tämä artikkeli on tilaajillemme.

Tilaajana voit lukea kaikkia digitaalisia sisältöjämme rajattomasti.

4 kommenttia aiheesta “Pekka Luotosen urakka: Jälki kalliossa johdatti kysymykseen maailmankaikkeuden iästä

  • 5.10.2020 at 13:21
    Permalink

    Todella mielenkiintoinen artikkeli! Monesti julkisissa tiloissa katselen kivilattioita sillä silmällä, että onko kyseessä kivilaji joka on muinaisella ajalla ollut merenpohjaa. Ja onhan näitä, mm. Ateneumissa, Oslon kansallisessa taidemuseossa ja jopa joidenkin pankkien lattioissa, kuten Kouvolan OP:n. Tulee vain olla silmät auki, niin pääsee tällä tavalla ”aikamatkalle” menneisyyteen. Mielenkiintoinen kirja varmaan tämä jutussa mainittu.

    Reply
  • 6.10.2020 at 12:04
    Permalink

    Tarkemmin ajateltuna tuo teoria kosmisen törmäyksen vulkaanisesta purkauksesta ja sen jälkeisestä kiviaineksen kiteytymisvaiheesta matalassa rantavedessä kuulostaa aika hankalalta yhtälöltä teoriamielessä.

    Jos ja kun näitä meteorien yhteentörmäyksiä on ollut, on olosuhteet maan päällä olleet niin hankalat kuumuuden, pilvisyyden jne muodossa, että täällä ei välttämättä ole ollut sellaisia olosuhteita, joissa sorkka- tai muunlaiset eläimet olisivat voineet säilyä hengissä ja jossa olisi ollut sopivaa ravintoa valtavien maaperän mullistusten ja ennen kaikkea kuumuuden takia.

    Olisiko kuuma vulkaaninen aines koskenut vain pientä, muutaman aarin aluetta ja muualla olisi ollut ihanteelliset olosuhteet eläimille? Jotta kiviaines kuumenee laavaksi, vaaditaan valtavia kuumuuksia joko äkillisesti (kosminen törmäys) tai pitkäaikaisesti (tulivuoren omainen purkaus). Näitä vastaavia jälkiä pitäisi löytyä varheisemmaltakin ajalta, mutta onko niitä löydetty? Yleensä tulivuoren laava on hyvin huokoista eli kyse on huomattavasti väkivallattomammasta tapauksesta kuin kovan kiven sulaminen.

    Kirjassa varmaan selostetaan olosuhteita tarkemmin, kuinka kaikki on voinut vaihtoehtoisesti käydä. Harmi että silminnäkijöiden kertomuksia ei enää ole tallessa!

    Reply
    • 12.10.2020 at 11:25
      Permalink

      Juuri näin se teorioita myötäillen menisikin. Jos olisit ollut kuuntelemassa ja katselemassa lyhyttä esitelmääni, niin olist saanut kysymyksiisi vastaukset. Tiedemaailman ja tavallisen kansan näkemyksiin on 1800-luvulla hiekkakivikallioista ja niiden fossiilikerroksista luotu teorioita, joista ei luonnontieteissä ole päästy eroon millään opetuksen tasolla. Ne sisältävät runsaasti todentuntuisia teorioita, joita pidetään totuuksina. Ymmärtäisin tai väittäisin niin, että kun Suomen alueen kallioperä muodostui, niin se tapahtui useammassa vaiheessa ja löytämäni jalanjälkien painaumat ovat ajalta noin 1800 miljoonaa vuotta sitten. Täällä ja koko Suur-Itämeren alueella oli vedenpinnan taso noin +95,5 m. Eliömaailma oli jalanjälkien ja kotilon kuoren kivettymän mukaan, valmis ilman ihmisen suurempia haittavaikutuksia. Vulkaaniset purkaukset näyttäisivät aiheuttaneen maankuoren repeämiä eri puolilla Suomea kuten aeromagneettiset karttakuvat osoittavat. Molemmin puolin Pyhävettä ja varsinkin pohjoisrannalla oli eliömaailman kannalta hankalat ajat. Toki aeromagneettisten kuvien mukaan seesteisiäkin alueita löytyi, mutta Pienen Pyhäveden, 5-tien tuntumassa ja Enoveden kraatterialueella oli vakavat paikat. Eläimet ja ihmiset olivat uiden tulleet yli Pyhäveden ja rantautuneet vesihöyryn peittämälle rannalle tunnistamatta maan pinnalle noin 1 km:n päästä syntyneestä repeämästä (nykyinen lampi-, suo- ja peltoalue) purkautuvaa laavaa, joka valui kohden Pyhävettä. Laavan huokoisuus johtuu sen mineraaleista ja tässä tapauksessa magmasta muodostui hyvin tiivistä ja pienikiteistä basalttia vastoin kallioperäkarttojen tietoa.
      Kirja tarjoaa antoisia tiede-elämyksiä lukijalle, jos ei sorru teoriaperusteisesti arvioimaan asioita!

      Reply
  • 12.10.2020 at 20:24
    Permalink

    Esihistorian tulkitseminen ja arviointi on taitolaji. Asian arvionti tyrehtyy monesti erilaisiin teorioihin ja uskontoihin. Pelkästään aikajanasta ei päästä millään yksimielisyyteen. Tunnen henkilökohtaisesti henkilöitä, jotka vakaasti uskovat maapallon ja maailmankaikkeuden iäksi noin 12 000 vuotta, joka tulee laskennallisesti Raamatun kertomasta maailmanhistoriasta. Tässä kuvassa on siis samantekevää, onko sulan kiven aika 1800 miljoonaa vuotta sitten, onko kiven sulaminen noin puolet tästä, vai mikä se olisi? Yksimielisyyteen ei taatusti päästä ja siten on hyvä että löytyy yhä uusia ja uusia teorioita maapallosta ja maailmankaikkeudesta. Hyvä, että tämä tutkija tutkii ja kertoo havainnoistaan tiedonjanoisille ja niille, jotka suostuvat punnitsemaan teorian oikeellisuutta!

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.