Lukijalta: Tieteellisestä tutkimuksesta ja maailman havainnoimisesta

Pitäjänuutiset raportoi torstaina 8.10.2020 nykykäsityksestä poikkeavista ajatuksista fossiileihin, maapallon syntyyn ja historiaan liittyen. Hienoa, että tällaiset asiat kiinnostavat ja luonnontieteet

Ninni Saarinen

Pitäjänuutiset raportoi torstaina 8.10.2020 nykykäsityksestä poikkeavista ajatuksista fossiileihin, maapallon syntyyn ja historiaan liittyen.

Hienoa, että tällaiset asiat kiinnostavat ja luonnontieteet ovatkin kautta aikain perustuneet vahvasti havaintoihin, joiden avulla on pystytty saamaan uutta tietoa meitä ympäröivästä maailmasta.

Yksittäisen ihmisen tekemien havaintojen rinnastaminen kymmenien ja satojen tieteellisten tutkijoiden vuosisatojen saatossa tekemiin löytöihin ja niiden perusteella muodostuneisiin teorioihin ja käsityksiin on kuitenkin huolestuttavaa.

On totta, että tutkijat ja tieteentekijät hämmästyttävät kansalaisia uudella tiedolla, kuten jutussakin todetaan. Ja media tarttuu helposti erityisesti poikkeaviin tutkimustuloksiin, ovathan ne uutta ja erilaista.

Toki yksittäinen havainto voi mullistaa myös tiedeyhteisön käsityksen maailmastamme, mutta se edellyttää, että havainnon paikkansapitävyys todistetaan useilla tieteellisillä koejärjestelyillä. Vain sillä tavalla voidaan varmistaa, etteivät ensimmäiset poikkeavat tulokset ole vain sitä, poikkeus. Vaan että havainnot ovat riittävän edustavia. Että käytetyt menetelmät ovat tarkoituksenmukaisia ja ennen kaikkea että tuloksista tehdyt johtopäätökset ovat paikkaansapitäviä.

Nämä ovat tieteellisen tutkimuksen peruslähtökohtia, joiden tarkoituksena on taata tiedon objektiivisuus ja luotettavuus. Mutta kieltämättä niissä on vahvuuksiensa lisäksi myös heikkouksia, kuten tiedon uudistumisen hitaus.

Valtaosassa tapauksista on kuitenkin hyvä ettemme muuta käsitystämme maailmasta vielä yksittäisten havaintojen perusteella.

Tieteellisen tutkimuksen tarkoitus on aina ollut testata olemassa olevia teorioita ja tuottaa uutta tietoa, mutta myös haastaa nykytietämystä. Nykytietämys ei kuitenkaan muutu hetkessä, sillä tieteellinen tutkimus vie aikaa.

Kaikkea koulussa opetettavaa, joka lähtökohtaisesti perustuu tutkittuun tietoon, ei siis tulisi muuttaa yksittäisten löytöjen tai havaintojen pohjalta.

Luottamus tieteelliseen tutkimukseen ja mediaan on ollut myös Suomessa rapautumassa ja valitettavasti tällaiset jutut helposti vain lisäävät epäluuloa tiedeyhteisöä kohtaan.

Juttuun olisi voinut haastatella alan asiantuntijaa, jotta yksittäinen havainto ja kaiken tietämämme kyseenalaistaminen eivät olisi saaneet niin suurta painoarvoa.

On hyvä suhtautua kriittisesti yksittäisiin havaintohin ja löytöihin, samoin kuin tapaan jolla niistä uutisoidaan, oli kyse valtakunnallisesta mediasta tai paikallislehdestä.

Lienee siis hyvä vielä pitää kiinni tiedeyhteisön hyväksymästä nykytiedosta jääkauteen ja maapallon syntyyn liittyen.

Toki olisi ilahduttavaa lukea aiheeseen liittyvistä uusista havainnoista tiedejulkaisuista ja niistä mahdollisesti tehtävistä uutisista.

Ninni Saarinen

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Tiedeyhteisön jäsen

Kommentoi