0

Päivi Kapiainen-Heiskasen kolumni: Metsä hoitaa meitä

Löysin muutama vuosi sitten todella anteliaan suppilovahverometsän. Nyt siitä ei ole jäljellä edes yhtä puuntaimea. Sienimetsästä(ni) oli poistettu vasta parisen vuotta sitten puustoa, joten mielessä ei käynyt edes epäilys, ettei siellä tänä kesänä kasvaisi kuin muutama vinoon kallistunut siemenmänty. Tienlaitojen vantterat kuusentaimet oli nekin jyrätty mataliksi.
Ymmärrän toki, ettei metsän virkistyskäyttäjällä ole mitään sananvaltaa kenenkään metsänhoitoon. Jaan kuitenkin muutaman mietteen omilta juttukeikoiltani.

Tein vuosi sitten juttua yhden Suomi-rockin legendabändin taimenistutustalkoista. Yhden bändin jäsenen mökin takametsä oli avohakattu. Nyt sitten istutettiin talkoilla istutuskuoppiin pieniä männyntaimia. Pisti miettimään, että miksi ihmeessä edes oman mökin lähellä oleva metsä ei saa omistajiltaan pehmeämpää käsittelyä kuin avohakkuun?
Tuppauduin sitten keikalle taimitarhalle. Sen päällikkö oli huolissaan, että nyt kuusetetaan metsiä hirvikannan takia. Hän muistutti, että kuusi on pintajuurinen puu, mistä voi tulla ongelmia ilmastonmuutoksen edetessä ja kuivuusjaksojen pidetessä.
Hänen toiveensa oli, että koivuja istutettaisiin nykyistä enemmän ja jopa entisiin kuusikoihin, joissa on ollut juurikääpää. Perustelut olivat selkeitä eli koivu on päätehakkuussa jo 40-50 vuoden päästä, sen lehtikarike tekee metsälle hyvää ja taimikonhoito on helpompaa.
Pikkukoivut lähtevät nopeasti kasvuun ja tuovat monimuotoisuutta metsiin. Itse lisäisin listaan vielä, että jos tuuri käy, niin koivikossa kasvaa metsämansikoita ja kanttarelleja.

Taimitarhapäällikkö näki lähitulevaisuudessa tammimetsiköitä lisäämässä metsien monimuotoisuutta. Hän myös muistutti, että leppä sitoo ilmakehästä typpeä maaperään eli nykyisen aliarvostuksen sijaan se olisi hieno puu istutettavaksi ns. tyhjiin paikkoihin.
Puista on aina ollut moneksi. Vanha kansa tiesi, että pihka hoitaa hankalia haavoja ja nyt apteekista noutaa pihkavoidetta nykyväkikin.
Liukosellusta valmistetaan tekstiilikuituja, kuten viskoosia, modaalia ja lyocelliä, mikä vähentää painetta kasvattaa puuvillaa maailmalla.
Korona-aikana metsät ovat täyttyneet ihmisistä, jotka hakevat niistä piristystä poikkeusoloihin ja jaksamista arkeen. Tutkimustulokset muistuttavat, että jo 20 minuuttia metsässä laskee verenpainetta ja alentaa stressiä.
Suojelumetsiä katsomaan matkataan kaukaakin. Voisiko metsien monimuotoisuudesta tulla yksi uusi valtti kunnan luontomatkailulle? Mäntyharju – kunta jossa kasvaa paljon muutakin kuin mäntyjä.

Kirjoittaja on syntyperäinen, nykyään osa-aikainen halmeniemeläinen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.