1

Päätehakkuiden määrä lisääntynee seurakunnan metsissä – Metsätutkija ihmettelee perusteita

Tämä artikkeli on tilaajillemme.

Tilaajana voit lukea kaikkia digitaalisia sisältöjämme rajattomasti.

4 kommenttia aiheesta “Päätehakkuiden määrä lisääntynee seurakunnan metsissä – Metsätutkija ihmettelee perusteita

  • 26.12.2020 at 10:51
    Permalink

    Artikkelista selviää hyvin mielestäni se kuinka hyvin Suomessa oikeasti tunnetaan metsät ja niiden kasvatus ja muu merkitys ihmisille. Olisiko tässä syytä katsoa myös alan koulutukseen?

    Toisaalta metsäsuunitelija ja metsäntutkija katsovat asioita eri näkökulmista ja myös intressit ovat erilaiset. Toinen katsoo asiaa talouden ja metsäteollisuuden luoman viitekehyksen kautta ja toinen metsän monimuotoisuuden säilyttämisen ihmisten virkistykäytön mahdollistamisen kautta. Hiilen sidontaan liittyvistä seikoista kummallakin on omista lähtökohdista rakennettu erilainen näkemys, jota myös yrittävät perustella. Kumman perustelu on oikea jääköön jokaisen itsensä pohdittavaksi ja jos ei jaksa syventyä ja pohtia, niin heittäköön kolikolla kruunaa ja klaavaa.

    Seurakunnan julkisena toimijana ja metsän omistajana luulisi olevan myös luonnon monimuotoisuuden puolustaja, vaikka rahaa kirkon toimintojen ylläpitoon tarvitaankin.
    Avohakkuiden lisääminen ei mielestäni sovi kirkon toimintaan, kun asiaa katsoo suomalaisten yleisen mielipiteen näkökulmasta. Pääosa suomalaisista ei ole nimittäin avohakkuiden kannalla. Näkemys, että omistaja tehköön metsällään mitä haluaa ei sovi mielestäni tähän yhtälöön.

    Vaikka mikä minä olen tästä saarnamaan, kun en kuulu edes kirkkoon. Suomalaisista kuitenkin yhä harvempi kuuluu vuosi toisensa jälkeen kirkkoon ja yleistä ilmapiiriä vastaan toimiminen ei ainakaan kirkossa pysymistä tai siihen liittymistä edistäne jatkossakaan.

    Uudistuakseen ja pysyäkseen mukana kiihtyvällä vauhdilla muuttuvassa ja monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa kirkon olisi mielestäni pystyttävä entistä paremmin aistimaan myös kansan tuntoja, jotka se nyt tuntuu sivuuttavan vähän joka sektorilla miettimättä lainkaan tekemisiensä seurauksia laajemmin.
    ”Sitä saa mitä tilaa” pitänee paikkansa tässäkin asiassa.

    Reply
  • 26.12.2020 at 16:41
    Permalink

    Ajan hengen mukaisia tutkijoita usein metsättömät toimittajat Yleisradiossa ja HS-lehdessä haastattelevat ja mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Vielä kun Erkki Lähde oman totuutensa toistaa, niin kyllä niillä opeilla harsintajälkeä alkaa syntyä . Mäntyharjun seurakunta on jäsenkadosta kärsivä,kiinteistöjen takiakin velkaantuva kirkkokunta , jolla haasteita piisaa jatkossa. Onneksi on metsää tukena ja hyvin hoidettuna helpottaa talouden pitoa. Päättäjillä taitaa hengenasiat olla hyppysissä, mutta näin ulkopuolisena seurakunnan jäsenenä talouden osalta epäilen osaamista vaatimattomaksi.

    Reply
  • 27.12.2020 at 20:25
    Permalink

    Veikkaan, että professorilla ei ole ollut käytössään teknistä laitetta, jolla hiilen sitoutuminen ja hiilen päästöt ilmakehään olisi voitu mitata paikan päällä metsässä? Jos ei ole ollut, perustuu kaikki laskentamallit vain arvaukseen.

    Älytön ajatus, että avohakkuun alueelle heti välittömästi kasvava vatukko, lepikko ja kaikki muut viherainekset eivät sitoisi yhtään hiiltä, kun ne kuitenkin sitovat auringonvaloa ja happea orgaaniseksi aineeksi? Avohakkuu on välittömästi vihreänä kaikesta kasvistosta.

    Ei pitäisi lukea itseään tyhmäksi ja esitellä hatusta vedettyjä, lähinnä muita kuin omasta mielipiteestä poikkeavia mielipiteitä syyttäviä teorioita?

    Reply
  • 29.12.2020 at 09:38
    Permalink

    Aatulla ja maaseudun henkilöllä on oikeasti tuntuma ja rajapinta matsäluonnon olemukseen. Tutkijoiden aivoitukset ovat useimmiten teoreettisia mutuja ilman todellisia tietoja.

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.