0

Mielipide: Yksittäinen hakkuutapa ei ole monimuotoisuuden uhkana

Suomessa metsätalous pohjautuu suureen määrään riippumattomia tutkimustuloksia. Niillä tähdätään sekä taloudelliseen tulokseen, luonnon monimuotoisuuteen että hiilinielun ylläpitoon. Metsän taloudellinen merkitys on suuri paitsi omistajalleen myös koko Suomen kansantaloudelle.

Mäntyharjun seurakunna tuore metsäsuunnitelma on kooste toimenpide-ehdotuksista. Lopullinen toteutus vaihtelee vuosittain. Aiempina vuosina hakkuiden toteuma on Mäntyharjulla jäänyt suunnitelmaa pienemmäksi.
Monimuotoisuus turvataan talousmetsien luonnonhoidon avulla. Yksittäinen hakkuutapa ei ole monimuotoisuuden uhkana, eikä ratkaisukaan siten ole yksittäinen hakkuutapa. Olennaista on järeiden säästöpuiden, lahopuun sekä arvokkaiden elinympäristöjen huomiointi hakkuiden yhteydessä. Nämä rakennepiirteet tulee huomioida aivan samoin kaikissa hakkuutavoissa.

Jatkuva kasvatus tuottaa tasaikäiskasvatukseen verrattuna jopa neljänneksen vähemmän puuta pitkällä aikavälillä. Mitä vähemmän kasvua, sitä vähemmän hiilensidontaa ja uusiutuvaa raaka-ainetta markkinoille. Suomen metsät ovat toimineet hiilinieluna jo 50 vuoden ajan. Kaikissa hakkuumääräarvioissa hiilinielu tulee säilymään. Samoin käy Mäntyharjun seurakunnan metsissä: metsäsuunnitelmaa toteutettaessa metsävarat jatkavat kasvuaan. Ilmastonmuutoksen suhteen relevantti tarkastelutaso ovat Suomen metsät kokonaisuutena, eivätkä yksittäinen metsäkuvio.

Seurakunnan metsien kasvun parantaminen on metsäsuunnitelman kantava idea. Tämä toteutetaan metsäsuunnitelmassa kuvatusti metsänhoitoa lisäämällä. Suomen metsien lisäkasvusta 2/3 on tutkitusti metsänhoidon ansiota.
Jatkuva kasvatus soveltuu erityisen hyvin turvemaille. Kun riittävä määrä haihduttavaa puustoa pitää pohjaveden pinnan kasvun mahdollistavalla tasolla, vältetään samalla turpeen ilmasto- ja vesistöpäästöjä. Mäntyharjun seurakunnan metsät ovat pääsääntöisesti kangasmaita. Pukkalan näkemyksissä jää erottelematta tämä olennainen kasvupaikkoja koskeva seikka.

Metsänhoitoyhdistys perustaa kaiken toimintansa tutkimukseen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijaryhmän lausunto lakialoitteeseen avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla tukee seurakunnan ja metsänhoitoyhdistyksen näkemyksiä.
Metsänhoitoyhdistys ei vastusta mitään hakkuutapoja. Metsälain monet mahdollisuudet jatkuva kasvatus mukaan lukien ovat mukana Mäntyharjun seurakunnan metsäsuunnitelmassa.
Metsänhoitoyhdistyksessä hakkuutapa valitaan kohteen puuston, kasvupaikan ja maanomistajan tavoitteiden mukaisesti. Timo Pukkalan näkemykset ovat myös ymmärrettäviä, onhan hän vain jatkuvaa metsänkasvatusta tarjoavan metsäorganisaation perustajia.

Mäntyharjun seurakunnan perustamat uudet Metso-suojelukohteet Siperianvuoren tuntumassa olisi yleiseen tietoisuuteen. Eikä seurakunnalla ole hävettävää suojellun metsän määrässäkään, kuusi prosenttia on hyvä taso eteläsuomalaisessa metsässä. Seurakunta tarvitsee kirkonkorjaukseensa nyt varoja, joita on hyvä ammentaa omistamastaan ”metsäpankista”.

Auli Ylikoski
Metsäsuunnittelija
Mhy Mänty-Saimaa

Julkaisemme lukijoiden kirjoituksia lehden mielipidesivulla ja verkkosivuilla. Kirjoituksia voi lähettää osoitteeseen toimitus@pitajanuutiset.fi. Kirjoituksen hyvä mitta on noin 2 500 merkkiä. Toimitus voi lyhentää ja editoida tekstejä. Julkaisemme pääasiassa omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. 

3 kommenttia aiheesta “Mielipide: Yksittäinen hakkuutapa ei ole monimuotoisuuden uhkana

  • 29.12.2020 at 11:55
    Permalink

    Mielestäni Pitätjänuutisissa julkaistu artikkeli ”Päätehakkuiden määrä lisääntynee seurakunnan metsissä – Metsätutkija ihmettelee perusteita” on hyvä esimerkki ajankohtaisen puhenaiheen esille ottamisesta paikallislehdessä.

    Tähän ovat ansiokkaasti omista lähtökohdistaan ja omaa arvomaailmaansa puolustaen ottaneet mieleipidekirjoituksella kantaa metsäsuunittelija Auli Ylikoski ja LuK Maija Linkola. Tällaista keskustelua tarvitsemme myös paikallisella tasolla lisää.
    Kirjoituksissa viitataan myös Luken (Luonnonvarakeskuksen) tutukimuksiin ja suosituksiin, joista löytyy kumallekin näkökulmalle ammattitaitoisten tutkijoiden puolustavia tutkimuksia ja artikkeleita.

    Pohjimmiltan kuitenkin on mielestäni kysymys arvovalinnasta. Ylikosken arvovalinta tulee selkeästi esille hänen mielipidekirjoituksensa viimeisestä lauseesta: ”Seurakunta tarvitsee kirkonkorjaukseensa nyt varoja, joita on hyvä ammentaa omistamastaan ”metsäpankista”.” Linkolan arvovalinnat taas mielestäni tukevat yksiselitteisesti metsän monimuotoisuuden säilyttämistä ja metsän virkistysarvojen tunnistamista.

    Luken internet-sivuilta lainaan tähän vain yhden lauseen, joka kertoo myös paljon: ”Metsäluonnon monimuotoisuutta heikentää voimakkaimmin metsätalous”.

    Jokainen kansalainen tehköön oman arvionsa siiitä miten julkiseksi toimijaksi katsottavan seurakunnan tulisi toimia omien – siis jäsenistönsä eli seurakuntalaisten – metsien kohdalla.

    Reply
  • 29.12.2020 at 15:37
    Permalink

    Toimeentulon takiahan maassamme on vuosisadat metsiä hyödynnetty ja niiden ansiosta köyhyydestä pois olemme pääseet. Ihminen maapalloa sen monimuotoisuutta eniten köyhdyttää, joten se jos mikä kertoo asian ytimen. Ilman ihmistä tosiaan luonto varmasti voisi paremmin, kuten myös ilman metsätaloutta. Ei seurakunnallekaan rahaa taivaasta tule, joten silloin metsäpankkia on käytettävä.

    Taasen Linkolan säätiö on omiaan turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuutta, joten pitää omistajalla olla omaisuuteensa käyttötarkoitus itsensä päätettävissä. Nyt on menossa kansalaisaloite eduskuntaan, jonka tavoitteena on kieltää ensialkuun Metsähallitukselta aukkohakkuut. Esitys on vastatuulessa, joten maan laajuinen mielipidevyörytys asian puolesta käynnissä. Mhy mielestäni tekee omistajan toiveiden mukaisen metsäsuunitelman, ei ulkopuolisten mieltymysten varassa kai toimita.

    Reply
    • 12.1.2021 at 11:55
      Permalink

      Jos tuollainen aloite on, siinä vois olla myös että allekirjoittaneet sitoutuvat korvaamaan valtiolle menetetyt metsänhakkuutulot yhteisvastuullisesti ja korvaukset on ulosottokelpoisia ilman oikeuden päätöstä. Ei sitten puhuttaisi kaikkien suulla, kun jostain valtion on nuo eurot otettava. Ja se jostain on muussa tapauksessa veroina, muodossa tai toisessa.

      Se on katsokaas viher-vasemmistolaiset niin, että rahaa pitää jostain saadakin, jotta sitä voidaan jakaa sinne ja tänne, työnvieroksujille yms….ai niin, ainahan voidaan ottaa lisää lainaa…unohdin…

      Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.