0

Mielipide: Metsänhoitoyhdistyksen tulee oppia näkemään metsä puilta

Pitäjänuutisissa viime viikolla julkaistussa artikkelissa ja metsäsuunnittelija Auli Ylikosken mielipidekirjoituksessa samalta päivältä käsiteltiin Mäntyharjun seurakunnan uutta metsäsuunnitelmaa. Erityisesti esiin nousi avohakkuiden osuuden ja määrän lisääminen. Väitteet, joilla uutta suunnitelmaa perusteltiin, herättivät ihmetystä niin artikkeliin haastatellussa metsätutkija Timo Pukkalassa kuin allekirjoittaneessa. Aina kun metsän arvoa tarkastellaan ainoastaan saatavien puutuotteiden näkökulmasta, mennään pahasti metsään. Metsä ei ole säästöpossu, vaan ekosysteemi ja monen eliön koti. Metsäsuunnitelman suurimpia ongelmia olivat kuitenkin ajatukset siitä, etteivät avohakkuut heikentäisi hiilivarastoja tai metsälajiston monimuotoisuutta.

Jatkuvan kasvatuksen metsissä puulajisto ja puuston ikärakenne monipuolistuu. Tämä tarjoaa hyvät edellytykset myös muun metsälajiston runsastumiselle. Monipuolinen puusto on myös oiva puskuri metsätuhoja, kuten kasvitauteja, tuhohyönteisiä ja kuivuutta vastaan. Ilmastonmuutos kasvattaa tuhojen todennäköisyyttä ja laajuutta, joten metsän vastustuskyky on otettava entistä laajemmin huomioon. Metsäpohjan ravinteikkuus kärsii yksipuolisista metsistä, ja yksilajiset tasaikäiset metsät tuottavatkin usein heikompilaatuista puumateriaalia. Laajat taimikot ovat erityisen alttiita häiriöille, niiden virkistysarvo on mitätön, eikä taimien istuttaminenkaan ole ilmaista. Ainoa, joka taimikosta nauttii, on hirvi, joka mielellään tulee ruokailemaan sille katettuun pöytään. Tuoreen tutkimuksen mukaan jatkuva kasvatus on käytännössä aina myös taloudellisesti kannattavampaa – juuri metsäsuunnitelmassa käsiteltävissä kangasmetsissä.

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta asia on selvä. Mitä vähemmän puuta hakataan, sitä suuremmaksi metsän hiilivarasto voi kasvaa. Myös hyvin vanhat metsät jatkavat hiilivaraston kartuttamista, ei välttämättä puustossa, vaan maaperässä. Suuret häiriöt, joista avohakkuu on malliesimerkki, muuttavat metsikön hiilen lähteeksi kymmeniksi vuosiksi. Kirkko on sitoutunut tekemään työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Niinpä metsäsuunnitelmissa kaavaillut hakkuiden lisäykset ja erityisesti niiden toteuttaminen avohakkuina eivät yksinkertaisesti ole hyviä ajatuksia. Tutkija Timo Pukkala on siis täysin oikeassa, ja hänen esittämänsä väitteet pätevät erinomaisesti myös kangasmetsiin

Maija Linkola, LuK

Julkaisemme lukijoiden kirjoituksia lehden mielipidesivulla ja verkkosivuilla. Kirjoituksia voi lähettää osoitteeseen toimitus@pitajanuutiset.fi. Kirjoituksen hyvä mitta on noin 2 500 merkkiä. Toimitus voi lyhentää ja editoida tekstejä. Julkaisemme pääasiassa omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. 

22 kommenttia aiheesta “Mielipide: Metsänhoitoyhdistyksen tulee oppia näkemään metsä puilta

  • 29.12.2020 at 16:59
    Permalink

    Maija Linkola, LuK suosittelen hankkinamaan OMAA metsää. Saat sitten toteuttaa omaa ammattitaitoasi ja tietojasi metsän hoidossa.

    Kuka tahansa voi hankkia OMAA metsää, suojella, hiihdellä, vaikka yöpyä siellä lopun elämäänsä. Suosittelen. Näin tekevät ja ovat tehneet miljoonat omia metsiään hoitaneet suomalaiset. Näiden suomalaisten ansiosta meillä rittäämm leipää ja paperia myös mielipiteiden painamiseen.

    Tai lahjoita. : https://www.luonnonperintosaatio.fi/fi/lahjoita/pala-ikimetsaa?fbclid=IwAR3Nzsguak2VeJlfVnesA8gHz2URJgQOCRveZwXDe1VTLDXBgwfiKwYyKMU

    Reply
  • 29.12.2020 at 19:21
    Permalink

    Mistäs ne uudet puut syntyy kangasmetsissä. Ei se jatkuva kasvatus sovi kaikille metsätyypeille, ei koivu ja mänty oikein edes kasva isomman puuston alla tai varjostettuna.
    Ei minulla ainakaan ole yhtään palstaa jossa taimisto on valmiina tukkimetsien alla odottamassa. Entä toistuvien harvennushakkuiden aiheuttamat juuri vauriot, miten se vaikuttaa kasvuun.
    Pitäisi ymmärtää että metsä on pitkän ajan juttu, ei se 5 vuotta aukkona paljoa ole koko mittakaavassa. Ennen kulotettiin ja saatiin hyviä metsiä, ei se avohakkuu mikään hirvitys ole.
    Jos haluat ottaa leivän pois metsänomistajilta niin sitten joutaa jokamiehen oikeudet pois, maksa omistajalle jos haluat marjastaa tai sienestää tai muuten käyttää toisen omaisuutta.
    Muista myös että jutun professorilla on oma lehmä ojassa, ei ole todellakaan puolueettomin mielipide.
    Kivihiili ja turve ajetaan alas ja nyt jo tuodaan haketta Venäjältä, onko hyvä näin?
    Mihin se nielty hiili haihtuu jos puusta tehdään rakennusmateriaaleja, vain 15% rungosta päätyy sellukattilaan ja energiatuotantoon.
    Tämä on taas sitä nykyajan almukauppaa jolla yritetään saada paha mieli ja sitten löytää joku muu hyvittämään sen

    Reply
  • 29.12.2020 at 22:31
    Permalink

    Suomalaiset metsäkuviot ovat normaalisti hyvin pieniä ja niitä reunustaa eri kasvuvaiheessa olevit muut metsäkuviot. Metsän monipuolisuus on juuri tätä eli on erilaisia kuvioita, joilla kasvaa eri puulajeja ja eri kasvuvaiheessa. Tutkijat eivät vain näe metsää puuilta eli aikaa on vietetty enemmän papereita tutkien kun oikeassa metsässä. Todennäköisesti ne tutkijat jotka kannattavat jatkuvaa kasvatusta, eivät itse omista metsää ollenkaan, eikä heille ole siten tullut käytännön kokemusta metsistä ja niiden hoidosta.

    Puolen hehtaarin tai hehtaarin avohakkuu ei muuta metsää tai sen monimuotoisuutta huonoon suuntaan, sillä silloin varsinaisesti muodostuu lisää monimuotoisuutta mm. vatukoiden ja pajukoiden päästessä kukoistamaan muodostamalla ravinteikkaita lähteitä mm. hirville, jäniksille ja muille metsän eläimille.

    Tutkijoiden huolenaiheet eli eliöt pääsevät siirtymään avohakkuulta viereiselle metsäkuviolle johtuen juuri siitä syystä, että kuviot ovat yleensä noin hehtaarin kokoisia. Jokainen joka on vanhassa metsässä kävellyt, on huomannut että aluskasvillisuutta ei juuri ole sammalta enempää. Täten avohakkuut ovat erittäin tärkeitä eliökunnan elinkelpoisuuden kannalta, vaikka tutkijat tätä vähättelevätkin.

    Väite avohakkuun tuomasta kymmenien vuosien hiilentuottamisesta ei kyllä ole perusteltua, sillä näiden vuosikymmenien aikana puusto kasvaa ensiharvennusvaiheeseen eli puhutaan hyvinkin tiheästä metsästä. Jo ensimmäisenä kesänä avohakkuun alue on vihreänä pajukosta ja vatukosta, jotka oikein ryöpsähtävät kasvuun saadessaan vihdoin valoa, jota ne eivät jatkuvan kasvatuksen metsässä saa.

    Niin sanotussa monipuolisessa jatkuvan kasvatuksen metsässä on kaikki puulajit tiheästi toisissa kiinni, jolloin puskurivyöhykettä ei synny, kun taas avohakkuu saa aikaiseksi metsään sopivaa laikkuuntumista, jolloin kasvitaudit eivät pääse leviämään koko metsään. Tämä on sitä aitoa luonnon monipuolisuutta.

    Ei metsien tehtävä ole pelkästään olla joinakin hiilen sitovina paikkoina. Miljoonien vuosien aikana metsää on hävinnyt ja tuhoutunut valtaisat määrät luonnonmullistuksissa, kuten salaman sytyttäminä valtavina metsäpaloina. Harvoin tällaista enää tapahtuu eli pienet avohakkuut vain tasaavat tätä luonnon kiertokulkua, jota ei esiinny enää mm. metsäpaloina. Ihminen auttaa metsiä uudistumaan avohakkuun avulla.

    En vastusta jatkuvaa metsän kasvatusta enkä sitä tuomitse. Toivottavasti jatkuvan kasvatuksen kannattajatkin voisivat lopettaa syyttävän suhtautumisensa avohakkuuseen perustuvaan metsänhoitoon. Myös kaipaisin aitoja mitattuun ja tieteeseen perustuvia lukuja sen sijaan, että täällä moneen otteeseen esitetään syyttäviä väitteitä jotakin tiettyä metsänkasvatusta kohtaan.

    Taiteleekohan tämäkin alansa ammattilainen vain suuria, useamman hehtaarin avohakkuita vastaan, eikä ole nähnyt alle hehtaarin avohakkuun tuomia etuja metsälle? Ehkä kannattaisi täsmentää itselleen mitä asiaa vastaan oikein kamppailee?

    Reply
    • 1.1.2021 at 13:59
      Permalink

      Tässä on asiaa. Tämän kirjoittajalla on selvästi tuntuma todellisesta metsän hoidosta ja kasvatuksesta. Olen itse toiminut vastaavan mallin mukaisesti viitisenkymmentä vuotta ja olen sen havainnut toimivaksi malliksi Mäntyharjun rehevillä kasvualueilla. Maan eri osissa on toimittava sen alueen ominaisuudet huomioiden. Usein puhutaan avohakkuista ja tiedotusvälineissä näytetään kymmenien hehtaarien aurattuja aukkoja ja päivitellään niiden rumuutta. Useimmiten aukot ovat huomattavasti pienempiä ja jos ne sijoitellaan metsäalueelle hajoitetusti eri vuosien aikan, ei niistä ole haittaa luontoarvoillekaan. Muutaman vuoden kulutta ei niitä edes tunnista.
      Asiallin kirjoitus elävästä elämästä, ei mitään turhaa mutu höpinää.

      Reply
  • 30.12.2020 at 13:26
    Permalink

    Edellä ”Maseutu kaipaa edistystä” -nimimerkki kommentoi, että jatkuvaa kasvatusta puoltavat eivät itse omista metsää. Kyseessä kuitenkin vain yksi näkemys mikä ei perustu tietoon, vaan omaan mielipiteeseen. Ilkka Herlin omistaa metsää Maaseudun Tulevaisuudessa (1.9.2020) olleen artikkelin mukaan parituhatta hehtaaria ja hoitaa metsiään jatkuvan kasvun menetelmin. Uskoisin hänellä olevan kokemuksen ohella myös jonkin verran tietoa ja kokemusta asiasta.

    Metsien hoitaminen tuntuu olevan asia, josta kaikilla on mielipide ja suuri osa uskoo oman mielipiteen perustuvan tietoon – olipa se mikä tahansa.
    Keskustelu on hyvä asia, mutta turhaa on mielestäni syytellä toisten näkemyksiä vääriksi, koska kysymys on kuitenkin tarkastelun näkökulmasta.

    Lainaan tähän Ilkka Herlinin näkemyksen oheisesta Maaseudun Tulevaisuuden artikkelista:
    ”Kukapa haluaisi myöntää, että virhe on tullut tehtyä. En ottaisi näitä asioita esiin, ellen olisi varma, että tuleva tutkimus osoittaa hiili- ja ravinnekadon suuruuden. Nykyinen metsänhoitomalli joutuu vakavan tarkastelun alle.”
    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1179191

    Reply
  • 30.12.2020 at 18:53
    Permalink

    Kautta ihmiskunnan historian on noussut erilaisia aatteita ja uskontoja, joita palavasti puolustetaan. Aina se joka ei ole samaa mieltä, on väärässä, ”vääräoppinen” ja siten ”alempiarvoinen”. Nyt Suomessa ja muuallakin vallitsee tämä hiilensidonta-villitys. Hiilensidontaa hehkuttavat ovat selkeästi sitä mieltä, että maanomistajista suurin osa on väärässä suotuessaan tai suosiessaan avohakkuita. Tässä korostuu myös pienen vähemmistön äänekäs ylivalta johtuen tästä valtaisasta ”rummutuksesta”, suuren hiljaisen enemmistön jäädessä jyrätyksi.

    Aivan selkeästi avohakkuun vastustajat ovat sitä mieltä, että jatkuvan kasvatuksen metodi on ainut oikea ja avohakkuun kannattajat ovat väärässä. En kirjoituksessani väittänyt kaikkien avohakkuiden vastustajien olevan muita kuin metsänomistajia, siksi käytin sanaa ”todennäköisesti”.

    Sohlmanin kirjoituksessa tuodaan esille suurliikemies, joka on myös ympäristön suojelija. Lehtijutussa tämä suurliikemies mainitsee, että hän on varma että TULEVA tutkimus osoittaa hänen jatkuvan kasvatuksen olevan ainut oikea malli. Puhutaan siis tilanteesta, että elokuussa 2020 ei vielä tiedetä mitä tutkimuksen osoittavat, vaikka hän on vuosia tehnyt kasvatusta ”mutu”-tuntumalla ilman faktoja? Jatkuvan metsänkasvatukseen uskovat eivät VÄLTTÄMÄTTÄ ole laskeneet mukaan sitä fossiilisten polttoaineiden määrää, joka kuluu työkoneiden kiertäessä metsissä taukoamatta, vuodesta toiseen, etsimässä yksittäisiä puita kaadettavaksi? Metsäkonehan jyrää, mustaa savua putket täydeltä työntäen, jatkuvalla syötöllä herkillä kankailla ja muissa maastoissa pilaten eliöiden elinympäristöt?

    Jos kaivataan faktoja niin tässä tulee (Luonnonvarakeskus/metsävarat): Suomen metsävaranto on kasvanut 1,7 kertaiseksi viimeisen 100 vuoden aikana. Moni muukin asia metsässä on parantunut roimasti. Tämän on mahdollistanut nykyinen ja alati kehittyvä ammattimainen metsän kasvatus avohakkuineen! Metsävaranto tulee seuraavina lähivuosikymmeninä tuplaantumaan vuoden 1920 tilanteesta.

    Mikään, siis ei mikään, pysty ikinä muuttamaan asiaansa hurahtaneiden ajatuksissa. Itse annan ”kaikkien kukkien kukkia”, myös jatkuvaan metsänkasvatukseen uskovat. En voi enkä halua tästä aiheesta enempää mainita, sillä en voi enkä halua ketään ”käännyttää”. Jokainen uskokoon ja tehköön OMILLA metsillään mitä lystää.

    Reply
  • 30.12.2020 at 19:13
    Permalink

    Taitaa Markulta olla metsät vielä ostamatta, lienee yrittäjätulonsa toisaalle sijoittanut, eihän vaan vaalikuumetta pukkaa ahkera kommentointi. Edellä Maaseutu kaipaa edistystä kirjoittaa asiaa. Ilkka Herlin sijoittanut yritysvoittojaan metsään, ei taida olla kylläkään hänen taloudellekaan suurta merkitystä metsillä. On Itämeren suojelijoita, joten maailmankuva sen mukainen .Sopii jatkuvan kasvatuksen pakkosyöttöön, itse olen tyytyväinen jaksollisen kasvatuksen Mäntyharjulainen ostotilallinen. Itsellä on ainoastaan neljännes ilkka Herlinin pinta-alasta, josta saan pääasiallisen toimeentulon. Nim. Työtätekevä veronmaksaja.

    Reply
  • 31.12.2020 at 10:03
    Permalink

    Hyviä kirjoituksia ja arvokkaita näkemyksiä, jotka ovat myös tärkeitä signaaleja päättäjille. Metsäthän ovat puhuttaneet suomalaisia aina 1500-luvulta lähtien, joten tässä ei ole sinänsä mitään uutta.

    Minut on kuitenkin kasvatettu siihen, että kerron mielipiteeni aina omalla nimelläni. Puskista huutelukin on Suomessa sallittua – joten ei se mitenkään tavatonta ole. Kun kirjoituksessa mainitaan toisen henkilön nimi, niin pitäisi mielestäni uskaltaa myös oma nimi julkaista. Mikäli en siihen itse pystyisi niin jättäisin kirjoittamatta.

    Hyvää tuleva vuotta kaikille ja erityiskiitos Pitäjänuutisille hyvästä artikkelista mielipidevyöryn aloittajana.

    Reply
  • 31.12.2020 at 19:37
    Permalink

    Ei kannata metsänkasvatuksesta vetää hernettä nenään. Ei myöskään julkaisijan laatimista säännöistä, joiden mukaan täällä kirjoitetaan. Kannattaa vaan sopeutua siihen, että jos mielipiteensä esittää, nimellä tai ilman, joku voi kommentoida ja jopa nimellä kirjoituksessaan mainita.

    Reply
  • 1.1.2021 at 16:36
    Permalink

    Nimimerkki Maaseutu kaipaa edistystä nosti mielestäni esiin täysin relevantteja kysymyksiä. Esimerkiksi pienaukkohakkuut kuuluvat myös jatkuvaan kasvatukseen, jolloin mainittua laikkuuntumista ja metsän ikärakenteen monipuolistumista pääsee syntymään.

    Sen lisäksi ajattelin laittaa tähän muutamia käyttämiäni lähteitä joista osa on valitettavasti maksumuurin takana.

    Assmuth ,A , Ramo , J & Tahvonen, O. 2018: Economics of size-structured forestry with carbon storage ’ , Canadian Journal of Forest Research , vol. 48 , no. 1 , pp. 11-22 .

    EASAC. 2017: Multi-functionality and sustainability in the European Union’s forests. Policy report 32.

    IPCC. 2018: Global Warming of 1.5°C
    https://www.ipcc.ch/sr15/

    Luyssaert, S., Schulze, E., Börner, A., Knohl, A., Hessenmöller, D., Law, B. E., Ciais, P. & Grace, J. 2008. Old-growth forests as global carbon sinks. Nature 455(7210): 213.

    Parkatti, V., Tahvonen, O. 2020: Optimizing continuous cover and rotation forestry in mixed-species boreal forests. Canadian Journal of Forest Research. Published on the web 13 May 2020.

    Seppälä, J., Asikainen, A., Kalliokoski, T., Kanninen, M., Koskela, S., Ratinen, I. ja Routa, J. 2017: Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista. Suomen ilmastopaneeli. Raportti 1/2017.

    Reply
  • 2.1.2021 at 14:15
    Permalink

    PIU:n hyvä ja tärkeä artikkeli seurakunnan metsienhoidosta.
    EVL on pitänyt seminaareja ja päätynyt ohjeissaan täysin erilaiseen aukkohakkuiden parhaudesta.
    https://www.oulunhiippakunta.fi/ajankohtaista/metsaseminaari/

    Tietoa on jos vain halua tehdä nykyajan ratkaisuja.

    Mäntyharjun srk on arvovalinnan äärellä nyt ja tekee suuren virheen jos aikoo yli 200 hehtaaria aukkohakata jatkuvan kasvatuksen sijaan. Jos kirstunpohjasta pohja paistaa niin nyt lainaraha on halpaa. Pikavoiton tavoittelu on ”helppoa laiskuutta”.

    Metsäteollisuudelle on tärkeää saada puu tehtaalle tuntiaikataululla ja toimii oman periaatteen mukaan. Houkuttelevaa on saada raha nopeasti taskuun.

    Reply
  • 3.1.2021 at 16:24
    Permalink

    Kun sanat ja argumentit loppuvat, suututaan ja käännetään keskustelu johonkin muuhun aiheeseen?

    Esiin tuodulla suurliikemiehellä on varaa kokeellisiin metsänkasvatusmetodeihin ja tällä aiheella voi myös briljeerata julkisuudessa. Jokainen ymmärtää, että ei hän todellisuudessa itse hoida kovinkaan suurta alaa metsistään ajankäytön kohdistuessa muihin liike-elämän intresseihin.

    Meille muille köyhälistöä edustaville tavallisille tallaajille metsä kyllä on merkittävä tulonlähde. Asiasta mielensä pahoittavat ymmärtäisivät nämä lähtökohdat, mikäli metsää omistaisivat.

    Reply
  • 4.1.2021 at 20:10
    Permalink

    .Mä lähden siitä että jokainen saa tehdä omistamallaan maalla tms omaisuudella ihan mitä haluaa, kun se eikä riko Suomen lakia. 10 % on suunnilleen oikea luku tehdä avohakkuuta vuosittain, jopa voi enemmänkin. Tällä hetkellä metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan, tuontipuuta tuodaan n 15 % vuosittaisesta tarpeesta, pitäisi se saada nollaan. Jos viherpiipertäjät haluavat säilyttää joitakin alueita koskemattomana, niin ei muuta kuin kättä omaan taskuun ja kauppaa tekemään, luulen että jokainen myy kun hinta on kohdillaan!

    Reply
    • 5.1.2021 at 22:34
      Permalink

      Korjaan kirjoitusvirheen; 1 % on oikea luku suunnilleen eikä 10% tehdä avohakkuuta vuosittain

      Reply
  • 5.1.2021 at 09:33
    Permalink

    Metsäpuolella usein äänessä metsäomistajia oikeaan totuuteen painostamassa maattomat metsänhaikailijat. Eikös hevospuolellakin taitavimmat ammattilaiset ole hevosettomat huutelijat. Ei ole jatkuvakasvatus yleistynyt eräiden tahojen toivomalla tavalla, joten nyt on painostus käynnissä. Eduskunnassa myös lakialoite valtion metsien avohakkuukiellosta, johon saattaa liittyä tämänkin lehden palstalla käynnissä oleva keskustelu Mäntyharjun seurakunnan metsänhoidosta.

    Uudishakkuita Suomessa tehdään n. 1-1,5% vuodessa pinta-alasta, jota tasoa myös seurakuntamme metsäsuunitelma noudattaa. Kirjoitan tämän metsänmiehenä omalla nimelläni, kuten Mika oikeana metsäomistajana edellä. Muut nimellään kirjoittajat tähän asti olleet kyllä ilmeisesti paremmin tontinomistajia, joila olisi tilaisuus ostaa metsää, tälläkin hetkellä Herajärven rannalla n. 30 ha palsta metsätiloilla myynissä. Eikun tarjousta sisään ja sitten oman mielensä mukaan hoitamaan, silloin asiat kohdallaan. Niin minäkin ostotilallisena olen tehnyt.

    Reply
  • 5.1.2021 at 10:48
    Permalink

    Keskustelu on aina hyväksi. Valitettavasti tämä ei ole vain jäämässä keskustelun tasolle, sillä Suomessa riittää puolueita, joille tärkeintä on päästä vaikuttamaan. Yhtenä esimerkkinä puolue, jonka kärkihahmo myi viime vuosikymmenellä sähkönjakeluverkon kansainvälisille suursijoittajille sekä viime vuonna kunnostautui tuomalla Suomeen naisia ja lapsia pakolaisleiristä. Tämä avohakkuukielto on taatusti yksi niistä ”sulista”, joita vielä halutaan puolueen omaan hattuun!? Ei haittaa vaikka tiimellyksessä rikottaisiin hallintolakia, kunhan toiminta on vain muutoin perustellusti linjassa puolueen tavoitteiden kanssa. Vapaa valinta hakkuutavoissa on pian vain unelmaa…..

    Reply
  • 5.1.2021 at 15:37
    Permalink

    Otan oikeudeksini tarkastella metsäkeskustelua lisää, koska olen saanut asian tiimoilta jostain syystä muutamia yhteydenottoja – niin kuntalaisilta kuin metsänomistajiltakin.
    Metsäkeskustelu tuntuu menevän ihmisillä tunteisiin ja outoa minusta myös se, että keskustelussa haetaan syyllisiä. Syyllisiä mielipiteille? Onko se nykypäivän Suomessa sivistynyttä? Silloin kun arvostelu kohdistuu henkilöihin tai aletaan käyttämään ”viherpiipertäjä” nimityksiä ollaan hakoteillä. En minäkään käytä perinteiseksi tunnettuja ”toukohousu” tai ”maalaisjuntti” nimityksiä.

    Kysymys näkemyseroille kuitenkin on suurelta osin ihmisten vähitellen muuttuvista arvomaailmoista. Itse koen, että kaikki voivat toimia metsähakkuissaan parhaaksi katsomallaan tavalla ja jokaisella on oikeus toteuttaa sitä oman arvomaailmansa pohjalta lakeja noudattaen. Kirjoitan asiasta oman arvomaailmani näkökulmasta.

    Alkuperäinen artikkeli koski seurakunnan omistamia metsiä. Kyseessä on julkinen toimija.
    Metsät ovat perinteisesti olleet tärkeitä suomalaisille vuosisatojen ajan, ne voidaan nähdä osana suomalaisten identiteettiä. Niillä on merkitystä kaikille suomalaisille – ei ainoastan metsänomistajille, joista osalle se on myös tärkeä tulonlähde. Juuri tämä nostaa joillakin niskakarvat pystyyn, kun he kokevat omistusoikeuttaan loukkaavana avohakkuisiin kohdistuvan arvostelun. Siis mielipiteen esittämisen. On hyvä tiedostaa myös se, että osalle metsänomistajistakin on taloudellista arvoa tärkeämpiä arvoja metsän luonto- ja maisema-arvot. Luulen, että kenellekään avohakattu ja muokattu metsäalue ei ole kaunis luontomaisema. Tästä siis pojimmiltaan on kysymys.

    Julkisena toimijana seurakunta ja laajemmin evankelisluterilainen kirkko on jäsenmäärän pitkään jatkuneen laskusuunnan johdosta joutunut tarkastelemaan tulovirtojaan hyvin tarkkaan. Kirkon tutkimuskeskus on hyvin selvillä suomalaisten arvomaailman muutoksista, josta hyvän kuvan saa vaikkapa ”Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016–2019” julkaisusta. Varsinkin nuorten arvomaailma on muuttumassa radikaalisti ikääntyneempään väestöön verrattuna.

    Luonto merkitsee monelle suomalaiselle entistä enemmän, samoin luontomatkailu. Mäntyharjun kunnan strategiassa kerrotaan, että ”Ihmisten lisääntynyt vapaa-aika kasvattaa luonto- ja muiden vapaa-ajan aktiviteettien kysyntää. Nämä aktiviteetit ovat myös kunnan kilpailutekijöitä. Mäntyharju –Repovesi –reitistön kävijämäärä on kasvanut ja reitistön palvelut kehittyvät koko ajan.” Etelä-Savon maakuntaa markkinoidaan eko-maakuntana. Kaikki nämä ovat arvovalintoja.

    Seurakunta on toiminut hyvässä yhteistyössä kehitettäessä luontomatkailulle infrastruktuuria kunnan alueelle. Sen maiden ja metsien kautta kulkee arvostettu ja valtakunnallista mainetta saanut Mäntyharju – Repovesi -reitti vaeltajille ja maastopyöräilijöille. Se valittiin mm. vuoden valtakunnalliseksi retkikohtekisi vuonna 2015.
    Seurakunnan olisi mielestäni hyvä tarkastella asiaa taloudellisten arvojen ohella myös muiden arvojen näkökulmista. Heikkeneekö yksi kunnan luontoarvoihin perustuva kilpailutekijä enemmän avohakkuiden vai jatkuvan kasvun menetelämällä toteutetun metsänhoidon johdosta? Paraneeko vai heikkeneekö kuva kirkon ja seurakunnan toiminnasta kuntalaisten, seurakuntlalaisten ja ulkopaikkakuntaisten silmissä?

    Edellä yritin hieman avata omaa ajatteluani asian tiimoilta, vaikka tiedän sen olevan sellaisille ”myrkkyä”, jotka eivät näe yhteiskuntamme arvomaailman muuttumista tai eivät jostain syystä sitä hyväksy- Se nimittäin tulee vaatimaan kaikilta tulevaisuudessa entistä selkeämmin erilaisten arvomaailmojen yhtäaikaisen läsnäolon hyväksymistä.

    Keskustelu jatkukoon ja nauttikaamme kaikki luonnosta.

    Reply
  • 5.1.2021 at 15:50
    Permalink

    Vapaa valinta hakkuutavoissa on tätä päivää. Nämä jatkuvat kasvatukset ja harsintahakkuut ovat ihan höpö – höpö juttuja.
    Että näin, ja ei ruveta ohjailemaan ihmisten kiinteistöjä eikä mitään muutakaan yksityisomaisuutta.

    Reply
  • 8.1.2021 at 19:44
    Permalink

    Presidenttimmekin varoitti uuden vuoden puheessa tekemästä mitään harkitsematonta, jotta ei tarvitse jälkikäteen katua. Vaikka sosiaalinen paine saisi meidät islamisoimaan Suomen, ei siihen hankkeeseen ole pakko lähteä mukaan. Kuten ei moneen muuhunkaan tutkimattomaan tai mutu-tuntuma systeemeihin. Siksi suosin hyväksi havaittua metodia eli avohakkuuta!

    Reply
  • 9.1.2021 at 18:16
    Permalink

    Mitä vähemmän tietää niin sitä enemmän kommentoi. Jos joku metsänomistaja avohakkuun tekee, niin ei toista kertaa sitä tee, koska metsän ja puun kasvu kestää muutamia vuosia. Suomessa metsät uudistetaan ja uutta puuta kasvaa enemmän, kuin jos ne ovat kasvunsa lopettaneet. Onhan nämä suojelijat tuoneet Suomeenkin kaiken maailman kauriita ja muita tuholaisia, jotka metsät tuhoavat.
    Suosittelen vesurin ja raivaussahan ostoa ja käyttöä metsänomistajille, niillä vehkeillä hoidetaan metsää ja varmistetaan uudet metsät ja puusukupolvet !

    Menkää Brasiliaan , Saharaan tai Kreikkaan, missä metsät on tuhottu ja tuhotaan nytkin. Suomessa on ollut metsiä kautta historian ja on täällä tehty kaskivalkeitakain, että olisi peltoa ja leipää syödä. Silloin ei tuotu banaaneita ja appelsiiniä lentokoneilla etelästä näille viisaille syötäväksi. Se on kova paikka, kun ruvetaan syötävästä tappelemaan ja se ei ole kaukana….Nytkin on jonoja avustuskasseja jonottamassa ja jonot pitenee ja Afrikasta ja muualta tulee porukkaa, jotka huutaa, että antakaa ruokaa .

    Reply
  • 9.1.2021 at 20:11
    Permalink

    Jos omistaa metsää ja hoitaa sitä, niin ei siinä ulkopuolisilla dosenteilla ole paljon asiaa, Tai voin antaa puuntaimen ja kuokan, että antaa palaa ja tainta maahan, niin että kuusen ja koivuntaimet on jo melkein täysikäisiä. Joskus koulussa oli jotain ympäristökasvatusta tai vastaavaa. Minä voin ottaa vstaan nämä teoreetikot ja ja sitten töihin ja palataan asiaan työpäivän jälkeen. Taisi porukka lähteä jonnekin muualle, ehkä vanhan kellariin tai vastaavaan. Tervetuloa ihan oikeisiin töihin !

    Reply
  • 10.1.2021 at 14:36
    Permalink

    Yle uutisoi 10.1.2021 kuinka tunnettu ilmastonmuutoksen superjulkkis Attenborough kertoi dokumentissaan vain osan totuudesta tai muuntaa sitä ohjelmaan sopivaksi versioksi. Tässä piilee vaara, että luotettavana tunnetut ”asiantuntijat” levittävät väärää tietoa. Kyllä Suomen metsänhoidosta riittää vaikka minkä tason asiantuntijoita ”faktoineen”, mutta harva voi näitä faktojaan todistaa tieteellisesti. Tilastokeskuksen tilastot eivät valehtele, Suomen metsän määrä on 1,7 kertaistunut sadan vuoden aikana, eikä tästä kiitos kuulu ”jatkuvan kasvatuksen” metodille, vaan metsäammattilaisten suosituksille ja matsänomistajille, jotka hoitavat hyvin metsiään.

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Sorry, there are no polls available at the moment.