Koronatuki ja menokuri kirittivät Mäntyharjun tuloksen reilusti plussalle – talousjohtaja kehuu valtuuston syksyisen veronkorotuksen osaltaan mahdollistavan palvelujen säilymisen

Mäntyharju sai hilattua viime vuoden tuloksensa reilusti plussalle edellisvuoden sukelluksen jälkeen. Ylijäämää tuli lähes 2,2 miljoonaa euroa. Suurin syy parannukseen

Mäntyharjun hallinto- ja talousjohtaja Maija Penttilä kehottaa säilyttämään palvelut jatkossakin.

Henry Parta

Mäntyharju sai hilattua viime vuoden tuloksensa reilusti plussalle edellisvuoden sukelluksen jälkeen. Ylijäämää tuli lähes 2,2 miljoonaa euroa. Suurin syy parannukseen on valtion koronatukipaketti, mutta myös kunnan toimintoja on tehostettu ja tiukka menokuri on tuottanut tulosta.

Vuonna 2019 tulos oli alijäämäinen 2,4 miljoonaa euroa, joten käänne oli merkittävä. Vs. hallinto- ja talousjohtaja Maija Penttilä huomauttaa, että ilman koronatukipakettia tulos yltäisi juuri ja juuri plussan puolella.

– Toki vuoden 2020 tulokseen on kirjattu ylimääräisiä poistoja reilut 800 000 euroa, mikä menoeränä pienentää tulosta.

Penttilä muistuttaa, että kuntien kuntien haastava taloustilanne ei tule helpottumaan jatkossa.

– Valtuuston syksyllä päättämä kuntaveron korotus oli kunnan palvelujen ylläpitämiseksi tarpeellinen. Minusta on hienoa, että valtuusto osasi arvioida tilannetta muutaman vuoden eteenpäin, hän kiittelee.

Kunnan ulkoiset toimintakulut olivat viime vuonna 44 miljoonaa euroa ja tuotot 5,4 miljoonaa. Kuluista henkilöstökulujen osuus oli 9,2 miljoonaa, mikä alittaa määrärajan 354 000 eurolla.

Palveluja Mäntyharju osti 30 miljoonalla, joista Essotelta 25,8 miljoonaa. Tuohon summaan sisältyy Essoten alijäämä, josta Mäntyharjun osuus tulee olemaan noin puoli miljoonaa.

Verotuloja kunnalle kertyi 22 miljoonaa. Kunnallisverokertymän kasvu edellisvuoteen verrattuna oli seitsemän prosenttia. Verotulojen kasvu sisältää koronatukena yhteisöverojen korotuksen, minkä osuus on noin 660 000 euroa.

Valtionosuuksia Mäntyharju sai 20,8 miljoonaa euroa, mikä sisältää 1,4 miljoonan euron korotuet.

Lainaa kunnalla oli viime vuoden lopussa 23,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 4080 euroa per asukas. Vuotta aiemmin luku oli 3155 euroa.

Vaikka talouden kanssa kunta saa painia jatkossakin, muistuttaa Penttilä, että rahalle on saatu vastikettakin.

– Kuntalaisille on tarjolla varsin kattavat palvelut ja ne kannattaa säilyttää myös tulevaisuudessa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka