Kolumni: Valtuutettujen arvioimiseen ei pelkkä poissaolotilasto riitä

Kuntavaalikampanjoinnille järjestyi mukavasti pari kuukautta lisäaikaa ja mikäs siinä, varsin laihaa tuo tähän asti on ollutkin. Tässä taannoin tuli lukijalta

Millä perustein voisi arvioida yksittäisten valtuutettujen aikaansaannoksia, pohditaan kolumnissa.

Henry Parta

Kuntavaalikampanjoinnille järjestyi mukavasti pari kuukautta lisäaikaa ja mikäs siinä, varsin laihaa tuo tähän asti on ollutkin.

Tässä taannoin tuli lukijalta ehdotus, että Pitäjänuutisten pitäisi tehdä juttu siitä, miten valtuuston jäsenet ovat onnistuneet päättyvällä kaudella hommassaan. Idea sinänsä on kiehtova, mutta ongelmana on se, millä mittareilla valtuutettuja pitäisi arvioida?

Esimerkiksi Mäntyharjun valtuustossa on muutama henkilö, jotka ottavat aktiivisesti kantaa asioihin. Iso osa on sellaisia, jotka eivät neljään vuoteen juuri suutaan ole avanneet.

Mutta työtä tehdään muuallakin kuin valtuuston kokouksissa. Media tai yleisö eivät pääse seuramaan lautakuntien tai kunnanhallituksen kokouksia, missä päätökset nykyisin hyvin pitkälle jo alustetaan. Niissä saattaa äänessä olla henkilöt, jotka eivät enää valtuuston kokouksissa samoja asioita toista.

Myös ryhmien omissa kokouksissa esitetyt mielipiteet eivät suurta yleisöä tavoita.

Yksi mittari voisi olla kokouksiin osallistuminen, mutta ei sekään mikään hyvä arvosteluperuste olisi. Ei paikalle vaivautuminen vielä mikään uroteko ole, jos mitään muuta ei asioiden eteen tee. Ja nykyisen epidemian aikana poissaoloja on useammalle valtuutetulle tullut muun muassa karanteenien kautta.

Itse asiassa jo lähtökohta arviointiin on todella vaikea, koska siinä pitäisi tietää jokaisen valtuutetun motiivit toimilleen. Osa on ajamassa Mäntyharjun, osa oman kyläkuntansa ja toivottavasti hyvin pieni osa puolueensa asiaa. Varsinkin ennen vanhaan kyliltä nimenomaan äänestettiin omat toimijat pitämään sen oman kylän puolia. Siinä ei paljoa kiinnostanut, mitä pitäjän toisella puolella tapahtui. Nyttemmin ei paljoa ole enää kylillä etuja, joista pitää kiinni, kun ne viimeiset kyläkoulutkin suljettiin.

Eli ei tule arviota valtuutetuista. Se on nyt äänestäjien kontolla pohtia, mitä valtuustot ovat saaneet aikaisiksi ja ketkä ovat olleet luottamuksen arvoisia. Ehdokkaat kannattaa laittaa koville ja yrittää saada heistä irti konkreettisia ideoita kuntien tulevaisuuden turvaamiseksi.

Korona valitettavasti rajoittaa yleisötapahtumien järjestämistä eli ne ilmaiset kahvit ja grillimakkarat saattavat jäädä näiden vaalien yhteydessä saamatta. Apua antaa kuitenkin Pitäjänuutisten vaalikone, joka avataan 17. maaliskuuta. Sinne on jokaisella ehdokkaalla mahdollisuus antaa vastauksensa ja toivottavasti mahdollisimman moni niin tekeekin. Onhan se jo yksi osoitus aktiivisuudesta – tai lähinnä sen puutteesta – jos ei vastamaan vaivaudu.

Henry Parta

Kirjoittaja on Pitäjänuutisten toimittaja.

Kommentoi