Kasiluokkalaiset Uutisten viikolla: Koulu alkaa aamuisin liian aikaisin, koirat sisään pakkasella ja kaikille maskit naamalle kauppareissuilla

Pitäjänuutiset julkaisee Mäntyharjun yhtenäiskoulun kahdeksasluokkalaisten mielipidekirjoituksia Uutisten viikolla (1.-5.2.) Vesitornin valaiseminen oli tuhlausta Mielestäni vesitornin valaiseminen oli täysin turhaa. Kunta

Pitäjänuutiset

Pitäjänuutiset julkaisee Mäntyharjun yhtenäiskoulun kahdeksasluokkalaisten mielipidekirjoituksia Uutisten viikolla (1.-5.2.)

Vesitornin valaiseminen oli tuhlausta

Mielestäni vesitornin valaiseminen oli täysin turhaa. Kunta on jo käyttänyt paljon varoja Kisalan laajentamiseen, eikä vesitornin valaisemiseen olisi tarvinnut tuhlata lisää rahaa.

Näen vesitornin pimeässä ohi kulkiessani useasti viikossa, ja mielestäni “taideteos” ei näytä kovinkaan hienolta eikä sovi ympäristöön.

Värikkäiden, ylimääräisten valojen paikka ei ole vesitornissa. Jos ei olisi käytetty rahaa vesitornin valoihin, olisi Mäntyharjuun voinut rakentaa jotain paljon hyödyllisempää.

Ymmärrän sen, että Mäntyharjun juhlavuoden kunniaksi haluttiin tehdä jotain erityistä, mutta miksi juuri vesitorni? Kauniisti loistavia tähtiä keskellä pimeää taivasta on mukava katsella, mutta häikäisevää valokapistusta ei ole.

Jos nyt välttämättä haluttaisiin nähtävyydeksi Mäntyharjun keskustaan jokin valaistu kohde, olisi parempi paikka ollut mielestäni vaikka liikenneympyrän keskusta.

Mona Liukkonen, 8C

Mona Liukkonen ei olisi kunnan rahoja vesitornin valaisemiseen laittanut. Kuva: Teijo Lajunen

Pitäkää koirat kovilla pakkasilla sisällä

Jouduin taas näkemään kaksi koiraa ulkona pihalla yksin kovassa pakkasessa, kun omistaja ei ollut kotona. Koirat haukkuivat ohikulkijoille ja tärisivät kylmyydessä. Todennäköisesti koirien tassut olivat aivan jäässä syvässä lumihangessa.

Tutkimusten mukaan koirien ulkona käyttämiselle ei voi asettaa pakkasrajaa. Kun lämpömittari laskee alle kymmenen pakkasasteeseen, koiran ulkoiluttaminen voi muuttua vaikeaksi. Jokaisen koiran omistajan pitäisi laittaa koira sisälle, kun ei itse ole kotona.

Ville Pulkkinen, 8B

Ville Pulkkinen muistuttaa, että koiratkin kärsivät pakkasesta. Kuva: Marko Kauko

Koulun pitäisi alkaa myöhemmin

Koulun pitäisi alkaa myöhemmin, koska herätessäni aamulla minua väsyttää enkä pysty keskittymään ensimmäisillä koulutunneilla kunnolla. En jaksa kuunnella opetusta eikä tehtävien teko luonnistu. Vasta muutaman tunnin päästä olen virkeä ja jaksan opiskella.

Jos koulu alkaisi myöhemmin, tätä ongelmaa ei olisi ja koulupäivä sujuisi mallikkaasti ilman väsymystä. Monilla myös on harrastuksia, jotka voivat loppua aika myöhään. Sen jälkeenkään uni ei välttämättä heti tule.

Koulun alkaessa myöhempään saisi nukkua pidempään, koulutunneilla ei väsyttäisi, aamulla ei tarvitsisi kiirehtiä, ja jos ei pysty tai halua nukkua myöhempään, voi tehdä esimerkiksi läksyjä tai lukea kokeisiin.

Mitä haittaa olisi myöhempään heräämisestä?

Kuka ei haluaisi nukkua pidempään?

Miksi koulu ei voisi alkaa esimerkiksi yhden tunnin myöhempään ja loppua yhden tunnin myöhempään?

Pitäisikö harrastukset lopettaa, jotta saa riittävästi unta?

Antti Uotinen, 8B

Antti Uotinen menisi mieluusti kouluun nykyistä myöhemmin.

Jokainen nuori on yksilö

Monet lokeroivat nuoria heidän käytöksensä tai menneisyytensä perusteella. Usein ajatellaan, että oireilevan nuoren ongelmat johtuvat hänen omasta käytöksestään ja siitä, että hän haluaa olla niin kuin kaikki muutkin. Ajatellaan, että nuori, joka kärsii itsetuhoisista ajatuksista ja jopa satuttaa itseään, tekee niin vain saadakseen huomiota.

Myös nuortenkodissa asuvat nuoret tuomitaan usein vain asuinpaikkansa perusteella, vaikka lapsia ja nuoria sijoitetaan monista syistä eivätkä he välttämättä voi itse vaikuttaa asiaan mitenkään. Useimmat näkevät vain nuoren huonon käytöksen mutta eivät sen takana piileviä syitä. Tästä johtuen nuori jää usein ilman tarvitsemaansa apua tai ei uskalla ottaa apua vastaan, koska pelkää joutuvansa yleistyksen kohteeksi.

Nuori peittää usein tunteensa ja pitää ne vain itsellään, jolloin paha olo purkautuu huonona käytöksenä. Kun nuorta ei ymmärretä tai hänet lokeroidaan automaattisesti tiettyyn ryhmään, piilottaa hän jälleen osan itsestään, mikä sekin heijastuu useimmiten huonona käytöksenä. Kuka ymmärtää katsoa pintaa syvemmälle? Kuka kuulee äänettömän avunhuudon?

Jokainen kokee ja tuntee asiat eri tavoin, minkä takia ei voi olla vain tiettyä ajatusmallia, jota jokainen toteuttaa. Ihmisen mieli on avaruuden kaltainen paikka – koskaan et tiedä mitä se pitää sisällään.

Jokainen nuori ansaitsee tulla nähdyksi. Jos työskentelet nuorten parissa tai asut nuoren kanssa, on välillä hyvä pysähtyä kysymään, mitä hänelle oikeasti kuuluu. Ole kiinnostunut hänestä oikeasti, näytä, että välität ja olet läsnä. Muuta emme tarvitsekaan.

Henna Hartonen, 8C

Nuoria ei pidä niputtaa samanlaisiksi, jokainen on yksilö, huomauttaa Henna Hartonen. Kuva: Lotta Åberg

Kaikkien pitäisi käyttää maskeja kaupassa

Olen huomannut kaupassa käydessäni, että osa ei pidä maskia tai osa saattaa pitää sitä väärin. Olisi turvallisempaa, jos kaikki käyttäisivät maskia. Etenkin kun koronan mutaatiota on havaittu.

Kun kaikki käyttävät maskeja oikein, voidaan estää koronan leviämistä paljon paremmin. Silloin voi liikkua paljon vapaammin ulkona ja kerääntyä yhteen ystävien kanssa. Joitakin ihmisiä ei saata haitata sisällä karanteenissa oleminen, mutta muille se voi tuottaa ongelmia. Ja kukaan ei haluaisi läheistensä ja rakkaiden kärsivän.

Olen myös kuullut ihmisten valittavan maskien olevan epämukavia ja että on vaikea hengittää. Mutta se suojaa itseäsi ja muita koronalta. Ja voin vakuuttaa, että hengittäminen on paljon vaikeampaa, jos sinut pitää kytkeä hengityskoneeseen koronan saaneena.

Essi Korpi, 8C

Maskit kaikille kaupoissa, vaatii Essi Korpi. Kuva: Juha Poutanen

Kioski koulualueelle!

Minun ja myös useiden muiden oppilaiden mielestä pitäisi koulualueelle saada jonkinlainen kioski, koska koulualueelta poistuminen on luvatonta.

Oppilaat voisivat ostaa sieltä ruokaa, jos olisi nälkä ennen ruokavälituntia. Näin oppilaat pystyisivät myös keskittymään aamun tunneilla huomattavasti paremmin. Ja jos kouluruokalassa on jonakin päivänä ruokaa, joka ei täytä tarpeeksi, olisi kioski, josta saisi välipalaa. Näin oppilaiden ei tarvitsisi käydä salaa kaupassa, ja jälki-istuntojenkin määrä pienenisi. Se olisi pois myös istuntoja valvovien opettajien työstä.

Asian voisi ratkaista oppilaskunnan hallitus perustamalla kioskin. Myyntivuoroja voisivat ottaa luokat vuorotellen. Näin oppilaskunta saisi rahaakin, jolla voisi ideoida ja toteuttaa parannuksia koulun viihtyisyyteen.

Aleksei Malov, 8A

Kouluruoka ei aina täytä, vaan kioskipalveluja pitäisi saada, ehdottaa Aleksei Malov. Kuva: Katja Juurikko

Kommentoi