Kasiluokkalaiset Uutisten viikolla: Koeviikot uusiksi, tuolit pehmeämmiksi ja pukeutumiskoodit vapaammiksi

Pitäjänuutisten julkaisee Uutisten viikolla (1.-5.2.)Mäntyharjun yhtenäiskoulun kahdeksasluokkalaisten mielipidekirjoituksia. Kokeita vähemmän yhdelle viikolle Mielestäni kokeita pitäisi olla koulussa yhdellä viikolla vain

Pitäjänuutiset

Pitäjänuutisten julkaisee Uutisten viikolla (1.-5.2.)Mäntyharjun yhtenäiskoulun kahdeksasluokkalaisten mielipidekirjoituksia.

Kokeita vähemmän yhdelle viikolle

Mielestäni kokeita pitäisi olla koulussa yhdellä viikolla vain yksi tai kaksi, korkeintaan kolme eikä neljää. Neljä koetta yhdellä viikolla ei ole hyvä, koska silloin ei kerkeä panostamaan niin hyvin kokeisiin, mutta jos kokeita olisi yhdellä viikolla vähemmän, niin silloin kerkeäisi harjoittelemaan paremmin.

Opettajat voisivat laittaa kokeita niille viikoille, joilla ei ole vielä kokeita. Kokeita voisi olla yhdellä viikolla esimerkiksi yksi tai kaksi kappaletta, koska silloin jäisi enemmän aikaa kokeisiin harjoitteluun, kavereitten kanssa olemiseen ja harrastuksiin. Oppilaat saisivat parempia numeroita kokeista, koska he kerkeisivät harjoittelemaan niihin enemmän. Oppilaitten pitäisi myös nukkua kunnon yöunet ja ulkoilla eikä vain lukea kokeisiin.

Jasper Härkönen, 8B

Jasper Härkösen mielestä koeviikko tuo kerralla liikaa pänttäämistä. Kuva: Jasmin Kareinen

Ulkovälituntien ongelma

Ulkovälituntien pitäisi olla vapaaehtoisia. Kun minun pitää mennä ulos välitunnille, en halua mennä, koska en juurikaan tee muuta kuin istun tai seison katsomassa puhelinta. Mieluummin istun pehmeällä tuolilla kuin ulkona penkillä.

Monet muutkin oppilaat olisivat mieluummin sisällä kuin ulkona varmaan siksi, että ulkona ei ole hyviä istumis- tai löhöämispaikkoja, kuten sisällä on pehmeitä penkkejä ja tuoleja. Miksi pitäisi mennä ulos, jos ei halua mennä? Aina kun minä menen ulos, näen suurimman osan yläkoululaisista oven edessä, ja he puhuvat tai katsovat puhelimiaan, kunnes saa mennä sisälle.

Ratkaisu voisi olla, että ulkovälitunnit olisivat vapaaehtoisia tai olisi vain yksi ulkovälitunti päivässä. Ja jos saisi olla sisällä, se ei tarkoita, että ei saisi mennä ulos. Jos olisi vain yksi ulkovälitunti, varmaan oppilaat olisivat tyytyväisiä.

Joona Saarinen, 8B

Joona Saarisen mukaan ulkovälitunnit pitäisi tehdä vapaaehtoisiksi. Kuva: Eija Kvintus

Pehmeitä penkkejä kouluun

Pehmeät tuolit olisivat mukavat koulussa, koska monet oppilaat joutuvat istumaan pitkiä aikoja putkeen. Pitkän koulupäivän jälkeen minua saattaa koskea selkään kovien penkkien takia.

Tiedetään, että koululla ei saata olla varaa ostaa pehmeitä penkkejä, kun Suomessa koulu on kuitenkin ilmaista, luokkahuoneessa on noin 18-25 penkkiä ja luokkahuoneita on paljon. Rahaa penkkeihin voisi saada vaikka pienillä luokan myyjäisillä, ja jokainen luokka varaisi aikaa myyjäisiin.

Pehmeät penkit voisivat auttaa tunnilla keskittymiseen. Kun vaikka selkä on kipeä, voi tulla enemmän vihanpurkauksia.

Jos ei saisi pehmeitä penkkejä, kouluissa voisi pitää pieniä jumppa- tai jaloittelutaukoja tunneilla.

Markus Syrjälahti, 8A

Markus Syrjälahti kaipaa kouluun pehmeämpiä tuoleja.

Vatsa, huppu ja olkapäät

Koulun ei pitäisi puuttua siihen, mitä vaatteita minä pidän ja miten minä niitä pidän. Koulussa valitetaan hupuista ja siitä, miten niitä ei saisi pitää päässä sisällä, paidoista jotka saattavat olla vähän lyhyempiä ja vaikka vatsa vähän näkyä tai olkapäät tai rintakehää.

Koulussakin opetetaan, että ihmisten pitäisi olla omia itsejään, mutta kuitenkin opettajat rajoittavat sitä. Sillä pukeutuminenkin on oman itsensä ilmaisua. Ja ihan oikeasti: kenen elämää se häiritsee, jos tytöllä on vähän lyhyempi paita tai jollakin on huppu päässä?

Jotkut perustelevat sillä, että jos vaikka tytöllä on paita, jossa näkyy vatsaa tai olkapäitä, se häiritsee poikien keskittymistä ja opiskelua. Mutta väitän, että jos pojilta kysyttäisiin sitä, vastaus olisi ei.

Ja sitten se huppuasia. Siitä väitellään jatkuvasti, enkä ole varmaan ikinä saanut kunnon vastausta opettajilta, miksi on niin hirveä asia, jos joku pitää sisällä huppua. Yleisin vastaus on vain se, että kun koulun säännöissä sanotaan niin tai koska minä sanon nyt näin, niin myös tehdään näin. Mutta mikä sen säännön pointtina on loppujen lopuksi? Olisi vain helpompaa, jos tämä sääntö vaihdettaisiin pois. Silloin säästettäisiin kaikkien hermoja ja aikaa.

Kyllä minä ymmärrän, ettei kouluun nyt missään bikineissä tarvitse tulla ja että jos joku teksti vaatteissa on rasistista, sellaiset on hyväkin kieltää. Mutta ei kenenkään elämää pitäisi se vaivata, jos minulla on vähän lyhyempi paita päällä!

Voitaisiinko tässäkin asiassa ottaa oppilaiden mielipide huomioon?

Julia Koskiniemi, 8C

Koululaisten pukeutumista rajoitetaan liikaa, sanoo Julia Koskenniemi. Kuva: Arttu Karvonen

Kouluun uusia liikuntavarusteita

Minusta kouluun pitäisi hankkia uusia liikuntavarustuksia. Esimerkiksi jos luistimet unohtuvat kotiin, joutuu luistelemaan tylsillä luistimilla, ja ne ovat muutenkin aika huonot. Osan luistimista voisi kuitenkin säästää, koska osa luistimista on laadukkaita, mutta niissä on vain huonot terät. Eli koulun luistimet voisi ainakin teroittaa. Mailat ovat aika huonoja, mutta niitä voi sentään käyttää, mutta mailoja voisi myös hankkia uusia.

Hiihtovälineet ovat tosi huonoja, monot tosi pieniä ja sukset huonossa kunnossa. Eihän kukaan haluaisi sellaisilla hiihtää. Minun ehdotukseni on, että kouluun hankittaisiin uusia suksia ja monoja isompia kokoja, koska jos jollekin ei ole sopivankokoisia monoja, hän joutuu kävelemään.

Sulkapallomailoja voisi myös hankkia uusia. Osa on ihan hyvin kunnossa, mutta osa on tosi huonoja. Osassa ei ole grippiä enää, ja mailat ovat myös kierossa, eli minun mielestäni kouluun voisi hankkia uusia sulkapallomailoja.

Sählymailoja voisi myös hankkia uusia. Ne ovat lyhyitä joillekin, ja osa niistä on tosi huonokuntoisia: rätisevät ja ritisevät.

Minun mielestäni nämä asiat olisivat helposti korjattavissa, ja liikunnanopettajat voisivat ottaa tähän kantaa.

Veeti Hämäläinen, 8C

Veet Hämäläinen haluaa kouluun uudempia liikuntavälineitä. Kuva: Päivi Taskinen

Pienoiskioski kouluun

Kun olen käynyt koulua jo kahdeksan vuotta, olen ajatellut, miksi ei olisi mahdollista käydä kaupassa ruokavälitunnilla, koska eivät kaikki halua syödä ruokaa, jota on ruokalassa tarjolla. Tai oppilailla on eri ruokavalioita, ja he syövät sen sijaan näkkäriä mieluummin kuin söisivät perunavelliä. Kaupasta saisivat oppilaat itse valita heille mieluisan aterian tai ruuan.

Jos oppilas on vähän laiskempaa mallia, heille olisi hyvä perustaa kouluun oma pieni kioski, jotta heidän ei tarvitsisi raahautua kauppaan tai ruokalaan asti. Koulu, jossa olisi tarjolla kahvia, välipalakeksiä, teetä, mehua ja sämpylöitä, lisäisi vähän motivaatiota oppilaille, joilla olisi nälkä. Oppilaat saisivat pienen määrän sokeria, joka nostaa verensokeria ja auttaa ajattelemaan ja keskittymään.

Kouluaikana ei saa käydä kaupassa. Kenties se on vaarallista, koska opettajat ovat vastuussa oppilaista. Sen voisi muuttaa, jos opettaja tulee nuorten kanssa samaa matkaa kauppaan ja valvoo, ettei kukaan tee tyhmyyksiä ja että kaikki noudattavat koulun sääntöjä, vaikka ovat poissa koulualueelta. Oppilaille voisi tehdä tietyn reitin, jota kautta he kulkevat kauppaan. Reitti suosisi turvallisuutta liikenteessä.

Jos oppilaat eivät halua syödä kouluruokaa, he menevät usein kauppaan ja he jäävät kiinni, mutta jos he tekevät sen luvalla, säästyisivät samalla käytösnumerot. Kaikki johtuu säännöistä, jotka voi aina muuttaa. Toivon todella, että tämä ajatus matkustaisi oppilaskunnan hallitukseen.

Mark Kevin Sevisson, 8C

Kioski kouluun, ehdottaa Mark Kevin Sevisson. Kuva: Sirpa Ylönen

Lupa lemmikkiin?

Minusta lemmikkien ottamiseen tarvitsisi luvan. Lehdistä saa lukea liian usein, kuinka kouluttamaton koira on hyökännyt lemmikin tai ihmisen kimppuun ja raadellut sen kuoliaaksi. Välillä taas kuulee, kuinka monet lemmikit joutuvat elämään huonoissa oloissa ilman ruokaa ja vettä.

Luvan tarvitseminen vähentäisi kouluttamattomien ja heitteille jätettyjen eläinten määrää huomattavasti. Luvan saaminen vaatisi lemmikille sopivien olojen mahdollistamista, jolloin lemmikit kärsisivät tilanpuutteesta nykyistä vähemmän.

Luvan ajankohtaisuus varmistettaisiin muutaman vuoden välein tehtävillä tarkastuksilla. Jos tarkastuksessa todetaan ympäristössä olevan lieviä puutteita, saisi omistaja ohjeita, miten parantaa ympäristöä ja miten tehdä siitä viihtyisämpi lemmikille. Jos tarkastuksessa todetaan olevan paljon puutteita, lemmikki otetaan huostaan tai omistajalle annetaan varoitus ja lievä rangaistus lemmikin kunnosta riippuen.

Rahat tähän saataisiin lemmikkien omistajien vuosittain maksamista maksuista eläimen lajista ja omistajan tulotasosta riippuen. Tarkastukset hoitaisi eläinlääkäri.

Luvattomista lemmikeistä saisi rangaistuksen, ja lemmikki otettaisiin huostaan. Omistaja, joka on saanut aikaisemmin rangaistuksen huonosta lemmikin kohtelusta, ei voisi saada enää lupaa pitää lemmikkiä.

Justus Palmberg, 8C

Lemmikin omistamiseen lupa, tuumaa Justus Palmberg. Kuva: Tarja Värre

Kommentoi