Kasiluokkalaiset Uutisten viikolla: Pyöräilyn puolesta roskaamista vastaan – ja opetetaanko koulussa liikaa turhia asioita?

Uutiset ovat tärkeä osa 13–18-vuotiaiden nuorten media-arkea. Noin puolet nuorista seuraa uutisia päivittäin. Vain kolme prosenttia nuorista kertoo, ettei seuraa

Pitäjänuutiset

Uutiset ovat tärkeä osa 13–18-vuotiaiden nuorten media-arkea. Noin puolet nuorista seuraa uutisia päivittäin. Vain kolme prosenttia nuorista kertoo, ettei seuraa uutisia lainkaan. Nuorten uutisten seuraaminen on lisääntynyt korona-aikana.

Tämä selviää Uutismedian liiton Kantar TNS:llä teettämästä Nuoret, uutiset ja luottamus -tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten 13–18-vuotiaat nuoret käyttävät uutisia ja millaisena he kokevat mediasisältöjen luotettavuuden. Tutkimus on osa tänään alkanutt Uutisten viikkoa.

Uutisten seuraamisen määrä kasvaa iän myötä: vanhimmat eli 17–18-vuotiaat nuoret seuraavat uutisia selvästi säännöllisemmin kuin nuoremmat. Pojat seuraavat uutisia hieman aktiivisemmin kuin samanikäiset tytöt.

Korona on saanut ison osan nuorista seuraamaan uutisia aiempaa enemmän. Sama tulos saatiin myös viime keväänä samalle ikäryhmälle toteutetussa tutkimuksessa, joten on mahdollista, että korona-aika olisi lisännyt nuorten uutisten käyttöä pysyvämmin.

Pitäjänuutiset julkaisee Uutisten viikolla (1-.5.2.) Mäntyharjun yhtenäiskoulun kahdeksasluokkalaisten mielipidekirjoituksia.

Pyöräily on järkevää

Minusta pyörällä pääsee joka paikkaan. Miksi ajaa autoilla, jotka saastuttavat ilmaa?

Pyörällä pääsee nopeammin kouluun kuin kävellen. Pyöräily on halvempaa kuin autoilu. Pyöräilyssä kunto kasvaa ja saa raitista ilmaa. Pyöräily on järkevää. Pyöräily sopii kaikille.

Pyöräilyä saisi lisättyä vähentämällä lyhyille matkoille autoilua. Ihminen tarvitsee ulkoilmaa vähintään tunnin päivässä, ja pyöräily on hyvä harrastus siihen.

Aleksi Siekkinen, 8C

Aleksi Siekkinen puolustaa pyöräilyä. Kuva: Sami Lettojärvi

Parempi tienhoito Etelä-Savoon

Tienhoito on nykyään huonoa pienemmillä teillä, koska kesäisin teitä ei lanata kunnolla ja oikeanlaisilla laitteilla, joten ihmisten autot voivat kärsiä, jos tiet ovat huonossa kunnossa.

Erityisesti pienien tienhoitoyhtiöiden pitäisi lisätä tienhoitoa. Talvisin teitä ei aina aurata tai jäisiä tienkohtia hiekoiteta, vaikka öisin olisikin satanut lunta, joten kauempana asuvat ihmiset voivat olla ongelmissa lumen ja jään kanssa, koska normaaleilla henkilöautoilla ei pääse kulkemaan töihin. Myös koulubussit ovat yleensä myöhässä, jos tietä ei ole aurattu.

Jos tienhoitoa parannettaisiin, siitä tulisi kalliimpaa, mutta autot kestäisivät paremmin ja onnettomuusriskit saattaisivat vähentyä. Ja kun kalustoon ja tienhoitoon käyttettäisiin kerran enemmän rahaa, tiet ja kalusto kestäisivät pitempään.

Joni Puumalainen, 8C

Joni Puumalainen perää parempaa tienhoitoa. Kuva: Mari Waali

Matalan kynnyksen liikuntaa

Koulujen liikuntatunteja pitäisi muuttaa helpommin lähestyttäväksi. Tunteja on vain kaksi kertaa viikossa ja joskus monta tuntia peräkkäin. Myös liikuntatuntien sisältöä pitäisi saada valita enemmän omien intressien ja käytettävissä olevien välineiden mukaan. Olen huomannut, että koulussa kovin moni ei ole innoissaan lähdössä esimerkiksi hiihtämään, koska ei ole toimivia välineitä kyseiseen lajiin. Jos tuntien sisältöä saisi valita, kiinnostus liikuntaa kohtaan kasvaisi. Liikunta jää koulun osalta vain kahteen päivään viikossa, mikä on todella vähän.

Mitä haittaa siitä olisi, että tunteja olisi useampana päivänä viikossa? Oppilaat toki joutuisivat kantamaan varusteita useampana päivänä, mutta sen ansiosta he liikkuisivat lyhyempiä jaksoja, ja innostus liikuntaan säilyisi, koska kaikkea tekemistä ei rysäytetä kerralla. Näin syntyisi matalampi kynnys lähteä liikkumaan ehkä myös vapaa-ajalla. On myös tutkittu, että on hyödyllisempää liikkua kolme kertaa viikossa tunnin ajan kuin kolme tuntia yhden päivän aikana.

Mitä tulee tuntien sisältöön, oppilaat voisivat esittää toiveitaan lajeista omia liikuntavälineitään hyödyntäen. Ymmärrän kyllä, ettei koulussa voida pelata koko vuotta salibandya tai jalkapalloa, koska oppilailla on vain niihin lajeihin sopivia välineitä, mutta näitä tilanteita varten koulu voisi hankkia muutamia edes keskinkertaisen hyviä suksia, luistimia ynnä muita varusteita, joiden avulla olisi mielekästä liikkua. Näillä oppilaat voisivat vuorotella, ja sitä kautta innostus uusiinkin lajeihin voisi syttyä.

Mistä välineisiin saadaan rahaa? Koulun rahoja voitaisiin suhteuttaa hieman. Esimerkiksi koululaisille näytettäviä teatteri -ja musiikkiesityksiä on lukuvuoden aikana melko paljon, ja kouluhan joutuu maksamaan niistä. Jos lukuvuodesta otettaisiin muutama esitys pois, niillä rahoilla saisi jo muutamat luistimet. Lisäksi kunta ja paikalliset liikkeet voisivat tukea koululaisten hyvinvointia sijoittamalla urheiluvälineisiin.

Viivi Turpeinen, 8A

Viivi Turpeinen kaipaa kouluihin liikuntavälineitä. Kuva: Jaana Niiranen

Miksi ihmiset roskaavat?

Usein näkee, kun ihmiset heittävät roskiaan maahan. Mielestäni luontoa ei pitäisi roskata. Kaikilla on ulkona paljon mukavampaa liikkua, kun joka paikassa ei ole roskia. Uskon, että myös suurin osa teistä ajattelee samoin.

Roskat kannattaa laittaa roskikseen myös siksi, koska luonnossa ne voivat päätyä eläimiin ja sitä kautta ihmisiin, ja sitä tuskin kukaan haluaa.

Onko roskiksia liian vähän, vai minkä takia roskat heitetään luontoon? Pitäisikö roskiksia hankkia lisää?

Henrik Karhunen, 8A

Henrik Karhunen ei ymmärrä roskaamista. Kuva: Pitäjänuutisten arkisto

Onko tämä tasa-arvoista?

Mielestäni ei ole oikein, että sosiaalisen median vaikuttajat saavat paljon tuotteita ilmaiseksi ja vielä rahaa siihen päälle. Vaikuttajat saavat esimerkiksi lomamatkoja eri paikkoihin, kun taas muut työläiset saavat hädin tuskin joululahjan työpaikaltaan.

Viime jouluna kotipaikkakunnallani monet olivat töissä auttamassa ihmisiä ja yhteiskuntaa. He olivat myös siksi töissä, jotta voisivat joskus kustantaa perheelleen lomamatkan, jonka vaikuttaja saa mainostamalla palvelua.

Kun vaikuttajat saavat tuotteita ilmaiseksi, jää raha johonkin hauskempaan kuin lasten rattaiden ostoon. Jotkut joutuvat punnitsemaan, ovatko ottamatta vaunut ja kantavat lasta, jotta voivat mennä lomalle. Onko tämä sinun mielestäsi reilua?

Itsekään en haluaisi koko ajan nähdä sosiaalisessa mediassa kaupallisia yhteistöitä, koska ne lisäävät kulutusta, kun vaikuttajat mainostavat tuotteita. Nykyään kun ilmastonmuutos on paljon esillä, ei tuotteiden mainostaminen ja ostopäätökseen myönteisesti vaikuttaminen ole järkevää. Se, että ihmisille, jotka lisäävät kulutusta, annetaan parempi taloudellinen turva kuin ihmisille, jotka pelastavat muiden henkiä, on epäreilua.

Ehdotan, että yritykset tarjoaisivat työntekijöilleen virkistyslomia ja mökkejä vuokraukseen enemmän. Vaikuttajatkin voisivat lahjoittaa vähävaraisille lomamatkoja ja tuotteita ilmaiseksi. Mitä haittaa siitä olisi?

Heidi Paasonen, 8A

Heidi Paasosesta on väärin, että somevaikuttajat saavat etuja ilmaiseksi. Kuva: Toni Tervo

Koulu on tyhmä

Mielestäni oppilaiden ei tarvitsisi tehdä tällaista mielipidekirjoitusta koulussa. Koulussa opetetaan liikaa turhia asioita, sillä huomattava osa oppilaista unohtaa melkein kaikki peruskoulussa opetetut asiat.

Sen sijaan koulussa aikaa voisi käyttää tulevaisuuden ammatin tai kiinnostuksen kannalta hyödyllisiin asioihin, kuten tietotekniikan opiskeluun. Minullekin jäisi paljon enemmän aikaa, jos voisin koulussa opetella koodaamista. Mitä teen esimerkiksi ruotsin kielellä, jota Suomen kansasta vain kolme prosenttia puhuu? Miksi opetella kaikkea turhaa knoppitietoa, kun netistä ja kirjoista löytyy vastaus lähes kaikkeen?

Martti Pesonen, 8A

Martti Pesonen kyseenalaistaa muun muassa pakkoruotsin. Kuva: Sami Lettojärvi

Voisiko koulu alkaa aikaisemmin?

Koulu voisi alkaa jo 7.30. Jos koulu alkaisi vasta 9.30, se loppuisi vasta 15.30, jolloin jäisi vähemmän aikaa esimerkiksi harrastuksiin tai omiin asioihin iltapäivällä. Jos ei jaksa herätä niin aikaisin, että ehtii kouluun 7.30, voisi käydä jo aikaisemmin nukkumaan, jolloin jaksaa opiskella aikaisemminkin aamusta.

Ja jos ei jaksa tulla aikaisemmin kouluun, minulla olisi tässä ehdotus asiaan: Jos ei jaksaisi herätä aamusta aikaisemmin, voisi tulla kouluun vasta silloin 9.30. He pääsisivät vasta 15.30. Ja he, jotka jaksavat herätä aikaisemmin, tulisivat kouluun jo 7.30 ja pääsisivät jo 13.30.

Mika Karhula, 8A

Mika Karhula kaipaa joustavuutta koulupäivän alkamisaikoihin. Kuva: Simo Roth

Kommentoi