Mielipide: Yksittäinen hakkuutapa ei ole monimuotoisuuden uhkana

Suomessa metsätalous pohjautuu suureen määrään riippumattomia tutkimustuloksia. Niillä tähdätään sekä taloudelliseen tulokseen, luonnon monimuotoisuuteen että hiilinielun ylläpitoon. Metsän taloudellinen merkitys

Pitäjänuutiset

Suomessa metsätalous pohjautuu suureen määrään riippumattomia tutkimustuloksia. Niillä tähdätään sekä taloudelliseen tulokseen, luonnon monimuotoisuuteen että hiilinielun ylläpitoon. Metsän taloudellinen merkitys on suuri paitsi omistajalleen myös koko Suomen kansantaloudelle.

Mäntyharjun seurakunna tuore metsäsuunnitelma on kooste toimenpide-ehdotuksista. Lopullinen toteutus vaihtelee vuosittain. Aiempina vuosina hakkuiden toteuma on Mäntyharjulla jäänyt suunnitelmaa pienemmäksi.

Monimuotoisuus turvataan talousmetsien luonnonhoidon avulla. Yksittäinen hakkuutapa ei ole monimuotoisuuden uhkana, eikä ratkaisukaan siten ole yksittäinen hakkuutapa. Olennaista on järeiden säästöpuiden, lahopuun sekä arvokkaiden elinympäristöjen huomiointi hakkuiden yhteydessä. Nämä rakennepiirteet tulee huomioida aivan samoin kaikissa hakkuutavoissa.

Jatkuva kasvatus tuottaa tasaikäiskasvatukseen verrattuna jopa neljänneksen vähemmän puuta pitkällä aikavälillä. Mitä vähemmän kasvua, sitä vähemmän hiilensidontaa ja uusiutuvaa raaka-ainetta markkinoille. Suomen metsät ovat toimineet hiilinieluna jo 50 vuoden ajan. Kaikissa hakkuumääräarvioissa hiilinielu tulee säilymään. Samoin käy Mäntyharjun seurakunnan metsissä: metsäsuunnitelmaa toteutettaessa metsävarat jatkavat kasvuaan. Ilmastonmuutoksen suhteen relevantti tarkastelutaso ovat Suomen metsät kokonaisuutena, eivätkä yksittäinen metsäkuvio.

Seurakunnan metsien kasvun parantaminen on metsäsuunnitelman kantava idea. Tämä toteutetaan metsäsuunnitelmassa kuvatusti metsänhoitoa lisäämällä. Suomen metsien lisäkasvusta 2/3 on tutkitusti metsänhoidon ansiota.

Jatkuva kasvatus soveltuu erityisen hyvin turvemaille. Kun riittävä määrä haihduttavaa puustoa pitää pohjaveden pinnan kasvun mahdollistavalla tasolla, vältetään samalla turpeen ilmasto- ja vesistöpäästöjä. Mäntyharjun seurakunnan metsät ovat pääsääntöisesti kangasmaita. Pukkalan näkemyksissä jää erottelematta tämä olennainen kasvupaikkoja koskeva seikka.

Metsänhoitoyhdistys perustaa kaiken toimintansa tutkimukseen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijaryhmän lausunto lakialoitteeseen avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla tukee seurakunnan ja metsänhoitoyhdistyksen näkemyksiä.

Metsänhoitoyhdistys ei vastusta mitään hakkuutapoja. Metsälain monet mahdollisuudet jatkuva kasvatus mukaan lukien ovat mukana Mäntyharjun seurakunnan metsäsuunnitelmassa.

Metsänhoitoyhdistyksessä hakkuutapa valitaan kohteen puuston, kasvupaikan ja maanomistajan tavoitteiden mukaisesti. Timo Pukkalan näkemykset ovat myös ymmärrettäviä, onhan hän vain jatkuvaa metsänkasvatusta tarjoavan metsäorganisaation perustajia.

Mäntyharjun seurakunnan perustamat uudet Metso-suojelukohteet Siperianvuoren tuntumassa olisi yleiseen tietoisuuteen. Eikä seurakunnalla ole hävettävää suojellun metsän määrässäkään, kuusi prosenttia on hyvä taso eteläsuomalaisessa metsässä. Seurakunta tarvitsee kirkonkorjaukseensa nyt varoja, joita on hyvä ammentaa omistamastaan ”metsäpankista”.

Auli Ylikoski

Metsäsuunnittelija

Mhy Mänty-Saimaa

Julkaisemme lukijoiden kirjoituksia lehden mielipidesivulla ja verkkosivuilla. Kirjoituksia voi lähettää osoitteeseen toimitus@pitajanuutiset.fi. Kirjoituksen hyvä mitta on noin 2 500 merkkiä. Toimitus voi lyhentää ja editoida tekstejä. Julkaisemme pääasiassa omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. 

Kommentoi