Kymenlaakson Jätteen uusi toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Kati Manskinen on innoissaan uudesta työstään. – Kun on tehnyt 17 vuoden uran Stora Ensossa
Kymenlaakson Jätteen uusi toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Kati Manskinen on innoissaan uudesta työstään.
– Kun on tehnyt 17 vuoden uran Stora Ensossa ja seitsemän vuotta julkisella puolella LAB-ammattikorkeakoulussa, on todella hienoa päästä kehittämään kotiseutuaan, sanoo Manskinen, joka on kotoisin Haminasta.
Hän toimi Stora Ensolla ympäristöpäällikkönä vuodesta 2004 lähtien.
– Ison yhtiön toimintatavat tulivat tutuksi. Aika oli myös rankka erilaisine säästötoimenpiteineen. Työn ohessa aloitinkin opiskelut ja väiteltyäni ympäristötekniikan tohtoriksi vaihdoin taloa ensin vuonna 2013 Mikkelin ammattikorkeakouluun ja sieltä Päijät-Hämeeseen.
Koti on tällä hetkellä Heinolassa.
– Vietämme paljon aikaa vapaa-ajanasunnolla Mäntyharjussa, joka sekin kuuluu Kymenlaakson Jätteen toimialueeseen.
Helmikuun alussa toimitusjohtajana aloittanut Kati Manskinen on jo ehtinyt vähän kiertää Kymenlaakson Jätteen toimipaikkoja.
– Vuonna 1997 perustettu yhtiö on keskikokoinen toimija, jossa työntekijöitä on 60. Olemme varsin ketterä toimija. Perustajakunnat voivat olla meistä ylpeitä.
Kymenlaakso Jäte sijaitsee Hyötyvirran alueella, jota Kouvolan elinkeinoyhtiö Kinno on kehittämässä kiertotalouskeskukseksi. Kati Manskinen on valmis tekemään työtä myös Keltakankaan yritysalueen puolesta.
– Jätteiden erilliskeräykset tulevat lisääntymään. Iso kysymys on, että miten saadaan kiertotalous kannattavaksi toiminnaksi. Yhteistyö on kliseinen sana, mutta sitä vaaditaan.
Manskinen näkee, että kiertotalous on myös nähtävä aluepoliittisena asiana. Hyötyvirran kohdalla se tarkoittaa valintaa mihin keskitytään. Esillä on ollut rakennus- ja purkujätteiden käsittely. Alueella toimii jo alan yrityksiä.
– On tehtävä konkreettiset mittarit, joihin myös poliittinen taho sitoutuu. Pelkkä julistus ei riitä, vaan on puhallettava yhteen hiileen.
Kymenlaakson Jätteen lähitulevaisuutta haastaa 1. heinäkuuta voimaantuleva uusi jätelaki, jossa pakkausjätteiden keräysvelvollisuus laajenee koskemaan 5–9 asunnon taloyhtiöitä. Esimerkiksi Mäntyharjulla näitä taloyhtiöitä on noin 70.
– Niissä tulee järjestää keräysastiat muovi- ja lasipakkauksille, metallille sekä kartongille. Muutoksella lisätään jätteiden kierrätystä ja huolehditaan ympäristöstä. Lakimuutos on askel oikeaan suuntaan.
Toimitusjohtaja käynnistää syksyllä yhtiön strategian laadinnan, johon kirjataan isot linjat.
– Asukkaiden palvelu on meidän ykköstehtävä.
Manskisen mukaan strategiaa linjataan 2030 asti, mutta on vaikea arvioida mihin ala kehittyy.
– Muutos on ainoa varma asia. Etukenossa pitää olla menossa, mutta konkretia pitää muistaa.