”Ohjausryhmien tehtävänä on ohjata suunnittelua ja esittää hyväksyttäväksi tekniselle lautakunnalle ja edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle suunnitelmat ja kustannusarviot rakentamispäätöksiä varten.”
”Ohjausryhmien tehtävänä on ohjata suunnittelua ja esittää hyväksyttäväksi tekniselle lautakunnalle ja edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle suunnitelmat ja kustannusarviot rakentamispäätöksiä varten.” Näin todettiin Mäntyharjun teknisessä lautakunnassa elokuussa 2017, kun lautakunta perusti neljälle tulevalle rakennushankkeelle ohjausryhmät.
Yksi näistä oli Kisalan alueen ohjausryhmä, johon valittiin teknisestä lautakunnasta Tapio Hämäläinen ja Tapani Penttinen sekä sivistyslautakunnasta Katariina Mutka ja Mikko Lyytikäinen. Jälkimmäinen vaihtui liikuntapaikkamestariuden myötä Seppo Kettuseen. Viranhaltijoista ryhmään nimettiin tekninen johtaja, kiinteistöpäällikkö, kenttämestari ja sivistysjohtaja.
Ohjausryhmän lautakuntajäsenet Hämäläinen, Kettunen, Mutka ja Penttinen kokoontuivat kertomaan värikkäistä kokemuksistaan Pitäjänuutisille.
Ohjausryhmä piti ensimmäisen kokouksena innokkain ja odottavin tunnelmin 12. syyskuuta 2017. Pohdittavana oli isoja asioita kuten tekojääratahanke ja Kisalan peruskorjaus.
Talvella 2018 tuli sitten idea uudesta hallista vanhan yhteyteen.
– Kustannusero oli vain 200 000 euroa vanhan hallin laajentamiseen, niin totta kai uusi halli oli mielekkäämpi, perustelee Mutka.
– Sillä saatiin väistötilat rakentamisen ajaksi. Ilman niitä koko hanke olisi ollut turha, ei täällä olisi enää ollut joukkueita hallia käyttämään, jos vuosi olisi jäänyt harrastuksesta väliin, tarkentaa Hämäläinen.
Kevättalvella kustannusarvio liikkui 4,2 – 4,9 miljoonan välillä. Allasosasto olisi nostanut hintaa 1,2 miljoonalla. Arviot olivat silloisen teknisen johtajan ja Suomen Controlteamin tekemät.
Ensimmäinen varsinainen suunnittelukokous oli kesäkuussa ja ensimmäiset luonnokset ryhmä sai elokuussa.
– Luonnoksia tuli pitkin kesää ja syksyä. Me muokkasimme niitä sitten yksinkertaisempaan suuntaan, kaikki turha krumeluuri haluttiin pois ja panostaa toiminnallisuuteen. Samalla uskoimme hinnan putoavan.
Mutta sitten syksyllä tuli kokous, jossa ohjausryhmän eteen tuotiin urakkalaskenta: se näytti saneerauksen hinnaksi yli 10 miljoonaa euroa.
– Olimme ihan järkyttyneitä. Mehän torpattiin se heti, eihän tuollaista olisi voinut viedä mitenkään eteenpäin. Meidäthän olisi naurettu pihalle, jos oltaisiin sen lapun kanssa menty yhtään mihinkään, sanoo Hämäläinen.
Kaiken kukkuraksi ohjausryhmän olisi pitänyt kyseisessä kokouksessa päättää asiasta, jotta se saataisiin eteenpäin päätöksentekoon kunnan elimiin.
– Tai sitten meidän olisi saman tien pitänyt keksiä, mistä ne miljoonat säästetään, muistelevat ryhmäläiset.
Ohjausryhmä oli alusta asti lähtenyt siitä, että mukana pidetään eri vaihtoehtoja muun muassa rakennusmateriaalin osalta.
– Jo hyvin alkuvaiheessa soitin arkkitehdille, joka sanoi tasan tarkkaan, että tilaajalta on tullut viesti, että betonista se tehdään, painottaa Penttinen.
– Meidän puheita ei noteerattu millään lailla, että olisi kilpailutettu muilla materiaaleilla. Kyllä tämä runkohomma oli sitä betonia koko ajan, komppaa Hämäläinen.
Ryhmä kiersi eri puolella Etelä-Suomea tutustumassa eri hallivaihtoehtoihin. Näistä osa oli tehty niin sanotulla sandwich-tekniikalla eli metallipintaisena. Tämä ei kuitenkaan jostain syystä tullut kysymykseenkään Mäntyharjulla.
– Sitä ei otettu missään vaiheessa tosissaan niin, että olisi oikeasti vaihtoehtoisia tarjouksia pyydetty, huomauttaa Hämäläinen.
Esimerkiksi Lehto-Groupin edustaja kävi kunnassa alkuvuodesta 2019 esittelemässä yrityksen toimintapaansa ja sandwich-tekniikkaan pohjautuvaa halliratkaisuaan. Hintaa hallille olisi tullut noin kolme miljoonaa euroa. Tämä esitys ei koskaan saanut tuulta alleen.
Vaihtoehtoisiin materiaaleihin kiinnitti huomiota myös kunnanvaltuusto kokouksessaan 4. maaliskuuta 2019. Valtuusto totesi yksimielisesti, että ”Toiminnallisten ja teknisten vaatimusten perusteella hyväksyttävät vaihtoehtoiset rakenneratkaisut yksilöidään tarjouspyyntöasiakirjoissa.”
Kun näin ei tapahtunut, niin Heta Jukola ja 13 muuta valtuutettua muistutti kunnanhallitusta: ”Käsityksemme mukaan Kisalan urakkaohjelmasta tehdyssä tarjouspyynnössä ja sen asiakirjoissa ei noudateta kunnanvaltuuston asiaa koskevaa päätöstä. Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti tarjouspyynnön tulee sallia vaihtoehtoiset tarjoukset.”
Tämäkään ei enää saanut laivaa kääntymään, vaan valtuuston tahtotila jäi kuulematta.
Kovalla kiireellä, jonka syytä ohjausryhmän jäsenet eivät tiedä, ruvettiin hallia sitten urakkatarjousten hyväksymisen jälkeen rakentamaan viime kesänä. Syksyn mittaan selvisi, etteivät suunnitelmat oikein natsanneet käytännön kanssa.
– Siinä olivat pystypilarit liian ohkaiset, sehän olisi huojunut tuulessa koko rakennus. Mutta pilareita ei lähdetty vaihtamaan, vaan kattotuolit. Valmiit kattotuolit laitettiin luiskaan ja uudet tilalle. Tämän jälkeen huomattiin, etteivät kaikki sähkö- ja ilmastointisuunnitelmat toimi, vaan nekin uusiksi. Ja sitten huomattiin, että rakenteesta tulee sellainen, ettei tarvittavia huoltotöitä pysty tekemään. Piti tehdä sitten huoltosiltoja ja tämäkin tuli maksamaan jonkin verran, hämmästelee Hämäläinen.
Ohjausryhmällä ei näiden asioiden kanssa ollut mitään tekemistä.
– Mutta tärkeintä oli, että nämä huomattiin ajoissa, eikä sen jälkeen kun halli olisi ollut jo valmis, huokaa Mutka.
Ryhmästä esitettiin jo alkuvaiheessa, että hankkeeseen otettaisiin ulkopuolinen valvoja.
– Sanottiin vaan, että ei me sellaista täällä tarvita. Vaikka se olisi vähän lisää tullut maksamaan, olisi valvoja huomannut suunnittelumokat ajoissa, tuumaa Penttinen.
Ohjausryhmää hämmästyttää myös se, että esimerkiksi halliin suunniteltujen lajien lista on kadonnut jossain vaiheessa. Nykyinen tekninen johtaja on joutunut kyselemään lajien perään, jotta halliin saadaan tarvittava tekniikka niille.
– Lajit käytiin läpi ja ne ovat menneet muun muassa AVI:lle. Mutta eipä niitä täällä missään kirjauksissa näy, ryhmä harmittelee.
Kaikesta huolimatta ohjausryhmän jäsenet uskovat, että Mäntyharju saa syksyllä hienon hallin.
– Jos hinta unohdetaan, niin komeahan siitä tulee. Eikä se ole mikään pelkkä salibandyhalli, niin kuin moni tuolla kylillä huomauttelee. Sinne tulee mahdollisuudet monille urheilulajeille ja muullekin toiminnalle, muistuttaa Kettunen.
– Sitä pitäisikin kutsua monitoimihalliksi, ehdottaa Penttinen.
Vaikka hallista hieno tulee ja viime syksystä lähtien tietoa on ryhmälle vuorostaan kiitettävästi tullutkin, jää hankkeen valmistelutyöstä kaikkiaan nelikolle hapan maku.
– Sitä koittaa saamiensa tietojen valossa tehdä päätöksiä ja lopputulema on se, että on saanut vain murto-osan tiedoista ja sekin on väärää. Jos me jotain esityksiä annettiin, niin eivät ne koskaan seuraavassa teknisen lautakunnan kokouksessa olleet niin, vaan jotain muuta. Ja sitten niistä väännettiin. Koko ajan oli tunne, ettei tämä oikein toimi, sanoo Hämäläinen.
– Tunne, että meitä kusetettaisiin ja niinhän meille tehtiinkin, summaa Penttinen.