Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hassun-Pekolle ehdotetaan patsasta Mäntyharjuun – ”Ajat ovat muuttuneet ja Hassun-Pekon arvostus on kohonnut”

Varastojaan penkoessaan Juhani Niskanen löysi tekemänsä aloitteen 38-vuoden takaa. – Ehdotin siinä LC-Mäntyharjulle, että Hassun-Pekolle hankittaisiin patsas. Mäntyharjulainen Hassun-Pekko eli Juhana

Varastojaan penkoessaan Juhani Niskanen löysi tekemänsä aloitteen 38-vuoden takaa.

– Ehdotin siinä LC-Mäntyharjulle, että Hassun-Pekolle hankittaisiin patsas.

Mäntyharjulainen Hassun-Pekko eli Juhana Pietari Komppa kierteli pelimannina laajalla alueella 1900-luvun alkupuolella. Monet hänen sepittämistään viisuista jäivät elämään, ja kuuluvat edelleen kansanmusiikkia esittävien kokoonpanojen ohjelmistoihin.

Hassun-Pekon elämäntapa oli boheemi, ja muutamat hänen sanoituksistaan sisälsivät ronskeja viittauksia sukupuolielämään.

– Hän ei vielä 80-luvulla ollut kriteerit täyttävä henkilö kiertolaiselämänsä takia. Epäilyttävä elämäntyyli jo yksin torppasi hankkeen liikkeelle lähdön, Niskanen sanoo.

Patsashanke ei silloin edennyt, mutta Niskanen ei Hassun-Pekkoa ole unohtanut. Tämän kappaleet ovat kuuluneet Niskasen ja Mäntyharjun huuliharpistien ohjelmistoon.

Hassun-Pekkoa eivät muutkaan ole unohtaneet. Vuosien varrella Hassusta-Pekosta on tehty näytelmä ja televisio-ohjelmia.

Viime vuonna Ilkka Matikka julkaisi Hassun Pekon viisuja -teoksen, johon hän keräsi aikaisemmin julkaisemattomia lauluja Mäntyharjusta, Juvalta ja Savitaipaleelta.

– Ajat ovat muuttuneet ja Hassun-Pekon arvostus on kohonnut.

Niskanen ei vielä ole virallisesti uudistanut aloitettaan, mutta aikoo sen piakoin esitellä ensin Lions-veljille. Niskasen mukaan hanke ei onnistu pelkästään yhden yhdistyksen vapaaehtoisin voimin.

– Hanke voisi yhdistää mäntyharjulaiset liikeyritykset ja yhteisöt taloudellisesti tukemaan hanketta, josta saattaisi kehittyä Mäntyharjun käyntikortti ja symboli.

Kunnan taloustilanne on tiukka, mutta Niskanen toivoo myös kunnan lähtevän hankkeeseen mukaan.

– Luonteva paikka patsaalle olisi puisto. Suihkulähteen äärellä viulua soittava Hassun-Pekko elävöittäisi katukuvaamme.

Pelimannipatsaan pitäisi olla Niskasen mielestä ehdottomasti näköisveistos.

– Meillähän olisi valmis malli kuvanveistäjälle, valokuva Hassun-Pekosta soittamassa Penttilän talon pihassa keväällä 1918. Olisiko patsaan pienoismallista matkamuistoesineeksi tai palkitsemiseen ansioituneille henkilöille, järjestöille ja yrityksille?

Esimerkiksi kelpaava muusikkopatsas löytyy Niskasen mukaan Pärnusta Kursaalin puistosta.

– Siellä hanuria soittava Raimond Valgren patsas on erittäin suosittu nähtävyys. Lisänä on kuultavissa hänen sävellyksiään patsaalla olevasta kaiuttimesta non-stoppina.

Niskanen arvelee, että esimerkiksi Pohjanmaalla Hassun-Pekon tasoisen kansanmusiikin tekijän patsas olisi jo toteutettu.

– Hassun-Pekon elämäntyö ja hahmo tulee aina säilymään sisintä ja ominta mäntyharjulaisuutta etsittäessä.

Lue myös: Pääkirjoitus: Tarvitseeko Mäntyharju patsaan?