Varastojaan penkoessaan Juhani Niskanen löysi tekemänsä aloitteen 38-vuoden takaa. – Ehdotin siinä LC-Mäntyharjulle, että Hassun-Pekolle hankittaisiin patsas. Mäntyharjulainen Hassun-Pekko eli Juhana
Varastojaan penkoessaan Juhani Niskanen löysi tekemänsä aloitteen 38-vuoden takaa.
– Ehdotin siinä LC-Mäntyharjulle, että Hassun-Pekolle hankittaisiin patsas.
Mäntyharjulainen Hassun-Pekko eli Juhana Pietari Komppa kierteli pelimannina laajalla alueella 1900-luvun alkupuolella. Monet hänen sepittämistään viisuista jäivät elämään, ja kuuluvat edelleen kansanmusiikkia esittävien kokoonpanojen ohjelmistoihin.
Hassun-Pekon elämäntapa oli boheemi, ja muutamat hänen sanoituksistaan sisälsivät ronskeja viittauksia sukupuolielämään.
– Hän ei vielä 80-luvulla ollut kriteerit täyttävä henkilö kiertolaiselämänsä takia. Epäilyttävä elämäntyyli jo yksin torppasi hankkeen liikkeelle lähdön, Niskanen sanoo.
Patsashanke ei silloin edennyt, mutta Niskanen ei Hassun-Pekkoa ole unohtanut. Tämän kappaleet ovat kuuluneet Niskasen ja Mäntyharjun huuliharpistien ohjelmistoon.
Hassun-Pekkoa eivät muutkaan ole unohtaneet. Vuosien varrella Hassusta-Pekosta on tehty näytelmä ja televisio-ohjelmia.
Viime vuonna Ilkka Matikka julkaisi Hassun Pekon viisuja -teoksen, johon hän keräsi aikaisemmin julkaisemattomia lauluja Mäntyharjusta, Juvalta ja Savitaipaleelta.
– Ajat ovat muuttuneet ja Hassun-Pekon arvostus on kohonnut.
Niskanen ei vielä ole virallisesti uudistanut aloitettaan, mutta aikoo sen piakoin esitellä ensin Lions-veljille. Niskasen mukaan hanke ei onnistu pelkästään yhden yhdistyksen vapaaehtoisin voimin.
– Hanke voisi yhdistää mäntyharjulaiset liikeyritykset ja yhteisöt taloudellisesti tukemaan hanketta, josta saattaisi kehittyä Mäntyharjun käyntikortti ja symboli.
Kunnan taloustilanne on tiukka, mutta Niskanen toivoo myös kunnan lähtevän hankkeeseen mukaan.
– Luonteva paikka patsaalle olisi puisto. Suihkulähteen äärellä viulua soittava Hassun-Pekko elävöittäisi katukuvaamme.
Pelimannipatsaan pitäisi olla Niskasen mielestä ehdottomasti näköisveistos.
– Meillähän olisi valmis malli kuvanveistäjälle, valokuva Hassun-Pekosta soittamassa Penttilän talon pihassa keväällä 1918. Olisiko patsaan pienoismallista matkamuistoesineeksi tai palkitsemiseen ansioituneille henkilöille, järjestöille ja yrityksille?
Esimerkiksi kelpaava muusikkopatsas löytyy Niskasen mukaan Pärnusta Kursaalin puistosta.
– Siellä hanuria soittava Raimond Valgren patsas on erittäin suosittu nähtävyys. Lisänä on kuultavissa hänen sävellyksiään patsaalla olevasta kaiuttimesta non-stoppina.
Niskanen arvelee, että esimerkiksi Pohjanmaalla Hassun-Pekon tasoisen kansanmusiikin tekijän patsas olisi jo toteutettu.
– Hassun-Pekon elämäntyö ja hahmo tulee aina säilymään sisintä ja ominta mäntyharjulaisuutta etsittäessä.