Kinnin kemikaalionnettomuuden syynä oli riittämätön pysäytyskenkien määrä, raportoi Onnettomuustutkintakeskus. MTBE-kemikaalia sisältäneitä säiliövaunuja piti paikallaan ohjeistuksen mukaisesti kaksi pysäytyskenkää molemmissa suunnissa.
Kinnin kemikaalionnettomuuden syynä oli riittämätön pysäytyskenkien määrä, raportoi Onnettomuustutkintakeskus.
MTBE-kemikaalia sisältäneitä säiliövaunuja piti paikallaan ohjeistuksen mukaisesti kaksi pysäytyskenkää molemmissa suunnissa. Pysäytyskenkien määrä oli kuitenkin riittämätön 50 säiliövaunun painoon ja raiteen pituuskaltevuuteen nähden.
Tutkinnanjohtaja Esko Värttiö kertoo, että olosuhteet olivat sään ja ratapihan suhteen erilaisia, eikä ohjeistus ollut riittävä.
Vaunut lähtivät liikkeelle sään lämmetessä. Lämpötilan huomattava nousu pienensi vaunujen liikkeellelähtövastusta ja samanaikaisesti lumien sulamisvesi heikensi pysäytyskenkien pitokykyä.
–Kaksi pysäytyskenkää oli liian vähän, sillä ratapihalla on keskimäärin neljän promillen lasku ja takana oli yli 40 tonnia tavaraa. Kolme pysäytyskenkää olisi jo riittänyt, Värttiö toteaa.
Vaunuille oli järjestetty päivittäinen valvonta vuotojen varalta. Tarkastuksia tehneillä henkilöillä ei ollut kuitenkaan vaarallisten aineiden kuljetuksen (VAK) -koulutusta eikä tehtäviin kuulunut vaunujen paikallaan pysymisen varmistamista.
Onnettomuuden havaitsi ohiajaneen junan kuljettaja 27 minuuttia suistumisen jälkeen näkö- ja hajuhavaintona. Hän otti ohjeistuksen mukaisesti yhteyden liikenteenohjaukseen ja teki tapahtuneesta ilmoituksen.
Paikalle saapui ensimmäisenä sopimuspalokunnan yksikkö, jolla ei ollut riittävää kalustoa tai henkilömäärää onnettomuuden hoitamiseen. Pelastustoimella ei ollut ennakkotietoa Kinnissä säilytettävistä vaunuista ja niiden sisältämästä kemikaalista, mikä hidasti huomattavasti pelastustoimia.
Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi toteaa, että onnettomuuden jälkeisissä toimissa oli mukana paljon tuuria. Onnettomuudesta olisi hyvin voinut tulla myös huomattavasti isompi.
–Ekan vuorokauden aikana ei otettu huomioon esimerkiksi lisäonnettomuuden vaaraa tai pelastushenkilökunnan turvallisuutta. Esimerkiksi hengityssuojaimia ei käytetty järjestelmällisesti, eikä niiden käyttöä valvottu, Nurmi kertoo.
Lisäonnettomuuden vaara puolestaan oli erittäin todellinen. Bensiinin lisäaineena käytettävä MTBE-kemikaali on herkästi syttyvää.
–Sähköradasta puuttui hätämaadoitus. Yksikin kipinä olisi voinut sytyttää tulipalon, Nurmi sanoo.
Kemikaalionnettomuus tapahtui Mäntyharjussa viime huhtikuussa, kun Kinnin liikennepaikalla tilapäisessä säilytyksessä olleet vaunut lähtivät itsekseen liikkeelle ja törmäsivät raidepuskimeen. Ensimmäinen vaunuista jatkoi matkaansa raidepuskimen läpi hiekkaesteeseen suistuen kokonaan raiteilta. Seuraavana tullut vaunu nousi ensimmäisen vaunun aluskehyksen päälle ja teki siihen huomattavan reiän.
Ympäristöön valui onnettomuuden seurauksena 35 000 kg MTBE-kemikaalia.