Eletään kesäkuun ensimmäistä päivää vuonna 1976. Kekkonen on presidenttinä ja maa muistelee puolitoista kuukautta aiemmin tapahtunutta Lapuan patruunatehtaan räjähdystä, jossa
Eletään kesäkuun ensimmäistä päivää vuonna 1976. Kekkonen on presidenttinä ja maa muistelee puolitoista kuukautta aiemmin tapahtunutta Lapuan patruunatehtaan räjähdystä, jossa menetti henkensä 40 ihmistä.
Vihantasalmen kupeessa sijaitsevassa Mäntymotellissa vietetään iloista iltaa. Suositussa majapaikassa kosteaa juhlaa viettää joukko isokenkäisiä herroja.
Paikalla ovat motellin isäntäyhtiöiden, eli Rautakirjan ja Matkaravinnon johtajat sekä Mäntyharjun kenkätehtaan väkeä. Kello lähentelee iltaseitsemää.
Saunaosastolla virtaa juoma ja ylälauteilla irvistellään reiluista löylyistä. Yhtäkkiä saunan ovi rävähtää auki. Sisääntulija huutaa lauteille: ”Motelli on tulessa, motelli on tulessa!”. Löylyttelijät nauravat räkäisesti pahanilmanlinnulle ja vetäisevät oven kiinni huutelijan nenän edestä. Kauhan varressa oleva mies ropsauttaa lisää vettä kiukaalle ja saunominen jatkuu (*). Muutaman minuutin päästä motelli on jo ilmiliekeissä.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Tuhoisat liekit pääsivät irti keittiön hiiliparilasta, jossa paistettiin pihvejä. Siitä tuli lensi kattoon. Lopulta imurit vetivät tulen ilmanvaihtokanaviin ja katastrofi oli valmis. Motelli paloi lähes kokonaan. Tuholta säästyivät ainoastaan kongressitilat ja alakerran saunaosasto.
Oli itse asiassa sattuman kauppaa, olisiko motellia rakennettu laisinkaan uudestaan. Rautakirja suunnitteli aluksi rakentavansa motellin uudestaan, mutta löikin yllättäen hanskat tiskiin seuraavana vuonna.
1970-luvun lopussa näytti siis siltä, että Mäntymotellin loiston aika olisi lopullisesti ohi. Siihen asti se olikin ollut melkoinen menestys. Yritys työllisti 1970-luvulla ympärivuotisesti jopa 50 ihmistä ja parhaimpana vuonna motellissa kävi 125 000 vierasta.
Vuonna 1979 hätiin ennätti kuitenkin Puutyöväen Liitto, joka osti paikan 2,2 miljoonalla markalla. Se rakennutti uudet tilat lähes kahdeksalla miljoonalla markalla ja motellin pyörittäjäoperaattoriksi tuli Lomaliitto.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
1980-luku oli huimien suunnitelmien aikaa
Uudelle vuosikymmenelle tultaessa maailma oli jo ennättänyt muuttua. Kun 1970-luvulla kotimaan matkailijoille oli riittänyt järvimaisema, tanssit ja yksinkertaiset viihdykkeet, 1980-luku toi mukanaan uudenlaiset tuulet.
Mäntyharjussakaan ei jääty toimettomaksi. Lomaliitto ja kunta lähtivät aktiivisesti selvittämään uuden muun muassa laskettelukeskuksen ja trooppisen kylpylän rakentamista. Laskettelurinne olisi tullut Koirakiven Nikkarinvuorelle ja trooppinen kylpylä motellin viereen.
Laskettelurinteessä oli silloisen elinkeinoasiamiehen Kyösti Lempiäisen mielestä jo tuolloin heikot lähtökohdat. Nikkarinvuoren perusasiat olivat periaatteessa kunnossa. Nyppylää suunniteltiin korotettavaksi siten, että huippu olisi kohonnut 70 metrin korkeuteen. Käytännössä se olisi antanut kolmelle rinteelle 300-450 metrin pituudet.
Muokkaustyö ja laitteiden hankkiminen maksanut kuusi miljoonaa silloista markkaa.
– Mäessä olisi ollut kuitenkin isoja lumiongelmia. Etelä-Suomen laskettelu on loppujen lopuksi kallista toimintaa, Lempiäinen sanoo.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Mäntymotellin kylpylähanke oli vieläkin suurempi unelma. Jopa 40 miljoonaa markkaa maksanut kylpylä olisi korvannut osaltaan Mäntyharjun ikuisuustarpeen, eli uimahallin. Tai niin kunnan puolella ainakin unelmoitiin.
Lempiäinen sanoo jälkeenpäin, että 1980-luvun kasinotalouden visiot törmäsivät pitkälti motellin omistajan, eli Puutyöväen Liiton ja paikkaa pyörittäneen Lomaliiton perinteisempään bisnesnäkemykseen.
– Liittojen omistukset lomanviettopaikoissa perustuivat ajatukseen ammattiyhdistysväen sosiaalisesta lomatoiminnasta. Ne pysyivät siksi vaatimattomina paikkoina. Aika ajoikin niistä ohi, Lempiäinen ajattelee.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
”Kylpylän kanssa oltiin tosissaan”
Mäntymotellia vuosina 1986-1991 Lomaliiton aikaan johtanut Markku Airas kuitenkin kertoo, että kylpylää suunniteltiin tosissaan.
– Tosissaan siinä oltiin, ei Lomaliitto olisi sen suunnitteluun muuten miljoonia markkoja laittanut, Airas painottaa.
Kylpylän mallia käytiin katsomassa aina Belgiassa ja Hollannissa asti. Airas muistelee 1980-luvun loppua Mäntymotellin kanssa hienoina vuosina. Väkeä kävi ja haitari soi.
– Se oli loistavaa aikaa. Kotimaisia ja ulkomaisia ryhmiä kävi runsaasti. Saunatilat olivat jääneet liian pieneksi, joten siksi kylpylälle oli tilausta.
Kylpylähanke kariutui lopulta dramaattisessa kokouksessa vuonna 1991. Lomaliitto oli vastikään ostanut hotelli Korpilammen Nurmijärveltä.
– (Lomaliiton toimitusjohtajalta) Martti Hagmanilta tuli ilmoitus, että Mäntymotellin investointirahat on siirretty Korpilammelle. Ilmoitin samassa kokouksessa, että työsuhteeni päättyy tähän, Airas muistelee.
(Juttu jatkuu kuvien jälkeen)
2000-luku toi uudet omistajat ja kosteusongelmat
Mäntymotellin varsinainen joutsenlaulu kaikui kuitenkin vasta 2000-luvulla. Puutyöväen Liitto kauppasi kiinteistön ennen konkurssiaan venäläiselle kiinteistösijoittajaperheelle 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Uutta väkeä palkattiin, tansseja järjestettiin ja yöpyjiäkin oli. Viimeisin vuokralla ollut yrittäjäpariskunta ajautui lopulta erimielisyyksiin kiinteistönomistajien kanssa. Kiinteistöä ostateltiin paikallistenkin toimesta ilman tulosta.
Kosteusongelmista kärsineet majoitus- ja muut tilat olisivat vaatineet perusteellista remonttia, mutta sitä ei ole tähän päivään mennessä kuulunut. Motelli suljettiin vuonna 2014. Lukuisista yrityksistä huolimatta Pitäjänuutiset ei ole onnistunut tavoittamaan motellin nykyisiä omistajia.
(Juttu jatkuu kuvien jälkeen)
– Uusien omistajien alkuhan oli hyvä, mutta jatko on yksi surullinen tarina suomalaisessa matkailubisneksessä. Mäntymotelli on kuitenkin maan toiseksi vanhin motelli Luumäen jälkeen. Mutta ei sille mitään mahda, Airas toteaa.
(*)Juttuun on haastateltu Markku Airaksen ja Kyösti Lempiäisen lisäksi myös Mäntyharjun pitkäaikaista kunnanjohtajaa Sakari Nuutista. Alun saunatarina on osin kuvitteellinen, mutta se perustuu tositapahtumiin. Lähteistönä on käytetty myös Pitäjänuutisten arkistoa.
Kerro omia muistojasi Mäntymotellista tämän jutun alle tai tämän linkin taakse.
Juttu on julkaistu Pitäjänuutisissa 25.1.2018. Haluatko lukea lisää juttuja? Tilaa Pitäjänuutiset kotiisi tai pelkkä näköislehti edullisesti tästä linkistä.