Mäntyharjun kesäasukas professori Bernd Wegner tutki Otto Tuomen nousua suutarin pojasta kirjailijaksi, valtiopäivämieheksi ja liikemieheksi

Bernd Wegnerin mukaan Otto Tuomen henkiselle kehitykselle merkittävää oli se, että hän saattoi lainata Kuopion kirjastosta maailmankirjallisuuden klassikkoja.

Kun muut lähtevät mökillä marjaan tai sieneen, emeritus professori Bernd Wegnerillä on tapana suunnata kirjastoon tutkimaan ja kirjoittamaan. – Se on hyvä veruke, jolla voi välttyä metsään lähtemiseltä, vaimo Anneli Wegner naurahtaa. Bernd ja Anneli Wegner ovat olleet Mäntyharjun Valtolan kesäasukkaita yli 40 vuotta ja Berndistä onkin tullut Mäntyharjun kirjaston kanta-asiakas. Wegnerin tuorein kirja, viime vuonna julkaistu Ottos Spur, kertoo hänen vaimonsa isoisästä Otto Tuomesta. – Alun perin tarkoitus oli selvittää meidän kolmelle lapsellemme heidän äitinsä isoisän elämäntarinaa, Bernd Wegner kertoo Perusaineistona oli Annelin isän jäämistöstä löytynyt pahvilaatikollinen Tuomen käsikirjoituksia, kirjeitä, lukulistoja ja päiväkirjoja. Muuta aineistoa löytyi Kuopion keskuskirjastosta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta Helsingistä. Bernd Wegner huomasi Suomen lomillaan tekevänsä tutkimusta, mutta virkistävästi erilaista kuin virassaan Euroopan nykyajan historian professorina Helmut Schmidt -yliopistossa Hampurissa. Wegnerin väitöskirja käsitteli SS-joukkoja ja hänen tutkimustyönsä keskiössä on ollut toinen maailmansota. Saksalaiselle lukijakunnalle suunnattu kirja kertoo Tuomen elämäntarinan ja kuvaa samalla merkittävää suomalaisen sivistyksen nousukautta. –Tuolloin alkanut kehitys nosti Suomen kolmessa sukupolvessa takapajuisista oloista hyvinvointivaltioksi. Takapajuisuudesta voi pitää todistuksena vaikkapa sitä, että Suomea kohtasi laajamittainen nälänhätä vuosina 1866 – 1868 viimeisenä eurooppalaisena maana. Otto Tuomi syntyi heti nälkävuosien jälkeen vuonna 1869. Koululaitoksen kehittäminen ja laajentaminen oli Wegnerin mukaan avaintekijä talouden ja hyvinvoinnin nopeaan kasvuun. Perustettiin kansakouluja ja oppikoululaitos laajentui. Korkeamman koulutuksen mahdollisuudet avautuivat entistä useammille, kun aikaisemmin se oli kuulunut etuoikeutetuille luokille: sivistyneistön, porvariston ja aateliston jälkikasvulle. – Tuomi oli suutarin poika. Hän aloitti koulun Iisalmessa ja siirtyi Kuopioon, jossa kävi vasta perustetun kauppakoulun. Tuomen tapaan monet muutkin hänen sukupolvensa vaikuttajista olivat nousseet asemaansa kansan syvistä riveistä. Myös kirjastot yleistyivät Tuomen kouluvuosina. Kirjallisesta urasta haaveileva nuorukainen lainasi ahkerasti suomennettuja maailmankirjallisuuden klassikkoja Kuopion kirjastosta.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Pitäjänuutisten sisällöt.

Tilaa 1 kk 1 € Tilaa 3 kk 4 €/kk Olen jo tilaaja