– Tämä projekti kiinnosti meitä erittäin paljon, koska Hassun-Pekko on niin mielenkiintoinen persoona. Hänen tarinassaan fakta ja fiktio nivoutuvat toisiinsa ja
– Tämä projekti kiinnosti meitä erittäin paljon, koska Hassun-Pekko on niin mielenkiintoinen persoona. Hänen tarinassaan fakta ja fiktio nivoutuvat toisiinsa ja Pekon sanoitukset iskevät. Yksi sana, yksi lause ja peli on heti voitettu, kuvailee Aleksandr Belov.
Belov on toteuttanut lukuisia patsashankkeita Suomessa. Viimeisin hanke oli moskovalaisen kuvanveistäjä Adil Aliyevin pronssipatsas Nestori Reposesta Puumalaan. Myös Hassun-Pekon patsas on tarkoitus toteuttaa Aliyevin kädenjälkenä, jos sopimukseen päästään.
Belov olikin viime viikon torstaina Mäntyharjun Lions Clubin vieraana esittelemässä omaa visiotaan mahdollisesta patsaasta. Lions Club lähti syyskuussa virallisesti viemään jäsenensä Juhani Niskasen aloitetta patsaasta eteenpäin.
Sopimuksia ei kuitenkaan vielä ole solmittu.
– Belov oli sitä mieltä, että voisimme jo keväällä käydä katsomassa patsaan saviluonnosta Moskovassa, mutta emmehän ole vielä keränneet lanttiakaan. Meille tämä on tällainen kolmen vuoden projekti, jos valmista olisi vuonna 2022, Niskanen kertoo.
Vuosi ei ole valikoitunut sattumalta. Silloin Hassun-Pekon kuolemasta tulee kuluneeksi tasan sata vuotta.
Belovin vierailu on silti jo yksi konkreettinen askel eteenpäin. Patsaan tuominen Venäjältä Suomeen ei ole yksinkertaista, sillä taiteelle tarvitaan muun muassa poisvientilupa.
– Belov on loistava linkki tässä. Ei meillä kunnassa olisi osaamista tällaiseen, kunnanjohtaja Jukka Ollikainen sanoo.
Ollikainen on toiminut patsashankkeen osalta linkkinä Matti Viialaiseen, joka puolestaan on Belovin hyvä ystävä.
Kunta on lisäksi lupautunut tarjoamaan patsaalle paikan ja tekemään pohjatyöt. Myös patsaan ylläpito lankeaisi kunnalle.
– Tässä taloustilanteessa emme voi lähteä johtamaan tällaista hanketta, siihen meillä ei ole varaa. Arvostamme kuitenkin suuresti kolmannen sektorin ja erityisesti Lions Clubin roolia tässä, Ollikainen toteaa.
Alustavan vision mukaan patsaan mallina toimisi kuva Hassun-Pekosta soittamassa. Lisäksi soittaja saisi kaverikseen sivulla seisovan pikkutytön.
– En halunnut, että Pekko on yksinäinen. Tässä on Pekon ihailija. Tai ehkä hän on tuomassa maitoa, jota Pekko tykkäsi juoda, Belov pohdiskelee.
Yhtenä lisäyksenä voisi olla koira, joka tarinoiden mukaan seurasi pelimannia kaikkialle.
– Se voisi ulvoa tuossa vieressä.
Kuvan jakkaran Belov haluaa korvata muistokivellä, joka tällä hetkellä on kesäteatterin polun varrella Iso-Pappilassa. Hassun-Pekko on aikoinaan istuskellut kivellä viuluaan soitellen.
– Minusta kiven pitäisi ehdottomasti olla mukana. Se tuo aitoutta. Kivi on jo kerran kulkenut paikasta toiseen, niin se voi kulkea uudestaankin.
Ainoa ongelma on kiven koko. Kivi jäisi turhan matalalle, jolloin sitä pitäisi korottaa noin 25 senttiä.
Paikkakin on jo melkein valittu. Paras paikka patsaalle on Belovin mielestä torin oikeassa yläkulmassa, portaiden luona.
– Salmelassa oli hienot maisemat, mutta patsaan pitää marssia kansan keskuuteen. Olen kuullut, että toisen nurkan kahvio vetää ihmisiä. Salmela on enemmän eliitille, mutta tämä olisi tavallisten ihmisten juttu.
– Se on se paikka, missä liikkuu ihmisiä. Minustakin Pekon pitää olla siellä, Ollikainen komppaa.
Suurmiesten tulkki ja taideintoilija vieraili Mäntyharjussa
Jos on Hassun-Pekko mielenkiintoinen persoona, niin sitä on Aleksandr Belov itsekin.
Sotakorkeassa sujuvan suomen kielen taidon itselleen opiskellut Belov oli aikoinaan suosittu tulkki valtioiden johtajien välisissä tapaamisissa. Tutuiksi tulivat niin Leonid Brežnev, Juri Andropov, Mihail Gorbatšov kuin Suomen Urho Kekkonenkin.
Sotilasura kuitenkin jäi, jonka jälkeen Belov toimi muun muassa Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtajana. Viimeiset 20 vuotta Belov on toiminut Venäjän duuman Suomi-ryhmän sihteerinä.
Onpahan mies myös ainoa ulkomaalainen, joka on Mikael Agricola -seuran kunniajäsen.
Eikä Mäntyharjukaan entuudestaan outo paikka ole, sillä kulttuurin ja politiikan lisäksi mies on vaikuttanut pitkään myös talouden saralla.
– Kävin täällä useasti 90-luvulla, kun suomalaisia sahoja myytiin Venäjälle.
Ensimmäisen patsasprojektinsa Suomessa Belov toteutti jo vuonna 1992.
– Silloinen konsulimme Ahvenanmaalla soitti minulle. Hän kertoi, että sinne oli tilattu patsas pikkuvihan aikana kuolleiden venäläisten merimiesten muistoksi. Sitä ei kuitenkaan oltu saatu pystytettyä Neuvostoliiton hajottua, Belov kertoo.
Sen jälkeen Belov on ollut mukana useissa patsashankkeissa Suomessa.
– Silloin huomasin, että vaikka patsaiden tekeminen maksaa, niin summa on loppujen lopuksi hyvin pieni. Patsaat tehdään moniksi vuosikymmeniksi eteenpäin ja ne ovat projekteja, jotka yhdistävät ihmisiä.
Tälläkin hetkellä eri vaiheissa olevia hankkeita on Suomessa neljä.
– Minun työtäni on kirjeenvaihto, taustojen selvittäminen ja historiallisen tiedon kerääminen. Toteuttajat vaihtelevat Venäjän taiteilijoiden liiton puheenjohtajistosta nuorimpiin taiteilijoihin, Belov kertoo.
Hassun-Pekon tavoin myös Belov juhlii vuonna 2022. Kun Pekko täyttäisi 170 vuotta, tulee Beloville ikää mittariin 70 vuotta.
– Ehkä meillä on yhteiset juhlat sitten, Belov naurahtaa.