Jani Hartonen pakkaa tavaroitaan Luumäen Kivijärven jäällä. Mäntyharjulaislähtöisellä Hartosella on takana koko päivän kestänyt pilkkikilpailu. Saaliiksi on tarttunut säkillinen särkeä
Jani Hartonen pakkaa tavaroitaan Luumäen Kivijärven jäällä. Mäntyharjulaislähtöisellä Hartosella on takana koko päivän kestänyt pilkkikilpailu. Saaliiksi on tarttunut säkillinen särkeä ja ahventa.
– Niitä on noin parisataa. Painavat yhteensä 6200 grammaa, toiselle sijalle sarjassaan sijoittunut Hartonen toteaa.
Pakkaset eivät viime talvena paukkuneet, mutta pilkille pääsi siitä huolimatta.
Vanha vitsi tietää jään kestävän pilkkijöitä aina, mutta Hartonen vakuuttaa harkitsevansa, onko jäälle todella asiaa vai ei.
– Olen itse pitänyt rajana kymmentä senttiä. Niin suurta intoa ei ole heikoille jäille, että ohuemmalle menisin, Hartonen sanoo ja kertoo jään pettäneen alta 27 vuotta kestäneen pilkkiharrastuksen aikana vain kerran.
– Silloin oli vielä edellisenä päivänä ollut parikymmentä astetta pakkasta. Kiven ympärillä oli sulaa, Hartonen muistelee.
Pilkkikilpailut sujuivat 33-vuotiaalta Kivijärven Kalaveikkojen jäseneltä tänä vuonna mukavasti.
Helmikuussa Lahden Joutjärvellä käydyssä maajoukkuekarsinnassa Hartosen syöttiin tarttui lähes 400 kalaa, ja hänet valittiin edustamaan Suomea pohjoismaiden pilkkimestaruuskilpailuihin maaliskuussa 2021.
Maajoukkueessa on kutakin sarjaa kohden kolme kilpailijaa. Kilpailut käydään Ruotsissa.
– Kisavesistö kerrotaan edellisenä iltana, niin ei päästä harjoittelemaan. Ruotsalaiset kyllä saattavat tietää paikan silti, Hartonen naurahtaa.
Hän avaa pilkkikilpailussa menestymisen salaisuutta.
– Teen itse mormuskat. Kun ne on itse näperrellyt, ei voi etsiä syyllisiä. Itse kun treenaa sekä tekee ja valitsee välineet, on itse vastuussa lopputuloksesta, Hartonen sanoo.
– Etukäteen täytyy myös kartoittaa, kuinka paljon alueella on kalaa. Paikka täytyy valita tarkasti, ja keskittyä pitäisi niihin kaloihin, joita painollisesti voi saada eniten.
Mäntyharjulta kotoisin olevalle Hartoselle seudun kalavedet ovat tuttuja. Harrastus alkoi aikoinaan isän kanssa Vanosenjärvellä. Suomenniemellä Hartonen on asunut nyt seitsemän vuoden ajan.
Välillä Mikkelin keskustassakin asunutta miestä veti Suomenniemessä puoleensa rauhallisuus.
Työn vuoksi kotoa täytyy olla kuitenkin paljon poissa. Mittamiehenä työskentelevän Hartosen alkukevät kului Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä, missä jäälle menemisestä ei tarvinnut edes haaveilla.
Leudommiksi käyneet talvet huolestuttavat luonnollisesti pilkkimiestä. Jo nyt harrastuksen perässä täytyy matkailla pohjoisempaan Suomeen.
– Nytkin olen menossa Kuusamon pilkkiviikolle. Siellä on kymmenen kisaa seitsemän päivän sisään. Siinä tuntee pilkkineensä.
Kylmyydeltä pilkkijä ei välty lämpimänäkään talvena.
–Eilen tuuli seitsemän, kahdeksan metriä sekunnissa ja oli pari astetta pakkasta. Kyllä palelsi. Sen sijaan 20 pakkasasteessa pystyy yleensä pilkkimään hyvin.
Hartonen painottaa oikeanlaista pukeutumista ja kehuu nykyisiä varusteita.
– Kaikki muu on kehittynyt, mutta jäät heikkenevät.